Arkipyhät 2024

Arkipyhiä on vuonna 2024 kymmenen

Arkipyhien määrä vaihtelee vuosittain. Tämä johtuu siitä, että osa kalenteriin merkityistä pyhistä sijoittuu aina samalle päivälle ja osan paikka vaihtelee vuodesta toiseen. Aina samalle viikonpäivälle sijoittuvia pyhäpäivä ovat esimerkiksi pitkäperjantai ja helatorstai, joita nimensä mukaisestikin vietetään joka vuosi perjantaisin ja torstaisin.

Siirtyviä juhlapyhiäkin joukkoon mahtuu iso kasa. Näitä päiviä ovat esimerkiksi vuoden aloittava uudenvuodenpäivä sekä loppiainen. Loppiainen tosin osuu vuonna 2024 lauantaille, joten se ei tällä kertaa ylimääräistä vapaata tarjoa.

Arkipyhien määrä vaihtelee vuosittain seitsemän ja kymmenen välillä. Vuosi 2024 tuo tullessaan suurimman mahdollisen määrän arkipyhiä eli kymmenen, kun mukaan otetaan epäviralliset pyhät eli juhannusaatto ja jouluaatto.

• ma 1.1. uudenvuodenpäivä
• pe 29.3. pitkäperjantai
• ma 1.4. 2. pääsiäispäivä
• ke 1.5. vappu
• to 9.5. helatorstai
• pe 21.8. juhannusaatto (ei virallinen)
• pe 6.12. Suomen itsenäisyyspäivä
• ti 24.12. jouluaatto (ei virallinen)
• ke 25.12. joulupäivä
• to 26.12. 2. joulupäivä eli tapaninpäivä

Päivyrin juhlapyhät-sivulta löydät listan kaikista suomalaiseen kalenteriin merkityistä juhlapyhistä ja muista merkkipäivistä.

Arkipyhän määritelmä

Arkipyhä tarkoittaa kirkollista juhlapyhää, joka osuu arkipäivälle (ma–la). Usein tosin arkipyhistä puhutaan silloin, kun ne osuvat maanantain ja perjantain väliselle ajalle. Tätä määritelmää käytetään esimerkiksi kouluissa ja niillä työpaikoilla, joilla lauantai on muutenkin vapaapäivä.

Kirkollisten juhlapyhien lisäksi Suomessa vietetään kahta yhteiskunnallista juhlapäivää, vappua (1.5.) ja Suomen itsenäisyyspäivää (6.12.). Myös nämä päivät ovat arkipyhiä niiden osuessa arkipäivälle.

Suomen itsenäisyyspäivä on ainoa Suomen lakiin kirjattu virallinen palkallinen vapaapäivä silloin kun se muuten olisi työntekijän normaali työpäivä. Monien työehtosopimusten mukaan vappu luetaan myös tähän kastiin. Muiden arkipyhien osalta mahdolliset vapaat, lisäkorvaukset tai lyhennetyt työajat määritellään alan työehtosopimuksen mukaisesti.

Arkipyhät ovat vähentyneet vuosien saatossa

Keskustelu arkipyhistä nousee aina silloin tällöin esiin – muutenkin kuin ylimääräisten vapaiden mielessä. Usein tällaisten keskustelujen aiheena on arkipyhien vähentäminen. Perusteluna tähän on se, että työviikoista saataisiin ehjempiä.

Ensimmäisiä arkipyhien poistoja tehtiin jo 1770-luvulla, kun kalenterista hävisi yli puolet arkipyhistä. Tosin ennen tuota arkipyhiä oli Ruotsi–Suomen kalenterissa reippaat parikymmentä, että kyllä niitä jäljellekin jäi. Tuolloin arkipyhistä poistuivat esimerkiksi edelleen kalenterista löytyvät kiirastorstai ja kynttilänpäivä. Kiirastorstai on toki edelleen torstai, mutta varsinaista pyhäpäivästatusta sillä ei enää ole. Aiemmin kiinteällä paikalla 2.2. vietetty kynttilänpäivä muutettiin puolestaan siirtyväksi juhlapyhäksi; nykyään sitä vietetään 2.–8.2. välisenä sunnuntaina.

Viimeisimmät suuremmat muutokset tehtiin vuonna 1955. Tuolloin juhannuspäivä ja pyhäinpäivä muuttuivat siirtyviksi juhlapyhiksi. Juhannuspäivää vietettiin aiemmin kiinteällä paikalla 24.6.; nykyään sitä vietetään kesäkuun 19. päivää seuraavana lauantaina. Pyhäinpäivää puolestaan vietettiin muun maailman tavoin 1.11.; nykyään sitä vietetään 31.10.–6.11. välille sijoittuvana lauantaina.

Lisää arkipyhien historiasta voit lukea artikkeleistamme Arkipyhät 2022 ja Arkipyhät 2023.

 

Katso myös edellisten vuosien arkipyhät:

• Arkipyhät 2023
• Arkipyhät 2022
• Arkipyhät 2021