Scroll top

Loppiainen 6.1.

Loppiainen on kirkollinen pyhäpäivä, ja se on jopa jouluakin vanhempi juhla. Loppiaista vietetään tammikuun 6. päivä, ja vuonna 2021 loppiainen on keskiviikkona.

Suomenlippu

6. tammikuuta

Loppiainen

Suomessa loppiaiseen ei kuulu selkeitä perinteitä, jonka takia moni ei välttämättä tiedä, miksi loppiaista vietetään. Suomenkielinen sana ”loppiainen” kuitenkin viittaa joulun ajan loppumiseen, ja käytännössä päivä mielletään paluuna arkeen. Usein juuri loppiaisena kuusi viedään pois ja joulukoristeet pakataan takaisin laatikkoihin. Loppiainen on kuitenkin vanhimpia kristillisiä pyhäpäiviä, ja se on jopa jouluakin vanhempi juhlapäivä.

Alun perin tammikuun 6. päivä oli Kristuksen syntymän merkkipäivä. Myöhemmin, 350-luvulla, Kristuksen syntymisen juhla kuitenkin siirrettiin sen nykyiselle paikalle eli joulukuun 25. päivään. Todennäköisesti muutoksen syynä oli pyrkimys häivyttää samaan aikaan juhlittavan pakanallisen juhlan piirteitä.
Sittemmin loppiainen on saanut uusia merkityksiä eri kirkkokunnissa. Protestanttisessa ja katolisessa kirkossa loppiaisen aiheeksi on valikoitunut idän tietäjien vierailu Jeesus-lapsen seimellä, kun taas ortodoksisessa kirkossa muistetaan Jeesuksen kasteseremoniaa. Joissakin maissa loppiaisena muistetaan myös Jeesuksen ensimmäistä julkista ihmetekoa Kaanaan häissä.

Loppiaisen protestanttiset perinteet

Protestanttisissa ja katollisissa maissa loppiaisen teema perustuu Matteuksen evankeliumin tekstiin. Tekstin mukaan Jeesuksen syntymän aikaan taivaalle ilmestyi kirkas tähti ilmoittamaan juutalaisen kuninkaan syntymästä. Itämaiset tietäjät näkivät tämän tähden ja lähtivät etsimään lasta.

Tietäjät kysyivät kuningas Herodekselta vastasyntyneen olinpaikkaa. Kuultuaan lapsesta Herodes pelästyi, ja pyysi tietäjiä kertomaan, kun he löytäisivät tämän. Tietäjät löysivätkin lapsen lopulta Beetlehemistä, majatalon karjasuojasta. He osoittivat kunnioitustaan kumartamalla ja antamalla lahjaksi kultaa, mirhamia ja suitsukkeita. Tietäjät eivät kuitenkaan kertoneet Herodekselle Jeesuksen sijaintia, vaan palasivat omaan maahansa toista reittiä Jumalan varoitettua heitä Herodeksesta.

Raamatussa tietäjien lukumäärään, sukupuoleen tai etnisyyteen ei oteta kantaa, mutta lahjojen määrästä on päätelty, että kyse on juuri kolmesta tietäjästä. Ajan myötä nämä kolme tietäjää ovat saaneet myös nimet: Caspar, Melchior ja Balthasar. Tarinasta on myös kehittynyt erilaisia versioita, ja painottamalla kuninkaiden ulkomaisuutta ja ihonväriä, on pyritty osoittamaan, että Kristuksen valo kuuluu kaikille kansoille lähetystyön oppien mukaisesti. Nykyään loppiaista pidetäänkin myös lähetystyön juhlana esimerkiksi Suomessa.

Kolme itämaan tietäjää patsaina
Ajan mittaan on korostettu itämaan tietäjien monikansallisuutta ja ihonväriä.

Tiernapoikaperinne

Suomessa itämaan tietäjät tunnetaan parhaiten tiernapoikaperinteen kautta. Perinne on omaksuttu meille Ruotsista, ja kuvaelmaa on esitetty jo pitkään Oulun seuduilla ja koulukaupungeissa. Ensimmäiset merkinnät Tiernapojista ovat jo vuodelta 1873. Euroopassa näytelmä ajoittuu yleensä loppiaiseen, mutta Suomessa tiernapojat esiintyvät joulun edellä, yleensä osana joulujuhlia.

Tiernapojat-näytelmä kertoo tietäjien vierailusta Kuningas Herodeksen ja Jeesus-lapsen luona. Se koostuu perinteisesti neljästä henkilöstä: kuningas Herodesista, Murjaanien kuninkaasta, Herodeksen palvelija Knihtistä ja Mänkkistä eli tähdenpyörittäjästä. Tiernapojan hahmojen on kerrottu perustuvan kolmeen itämaan tietäjään ja edustavan kolmea maanosaa: Eurooppaa, Aasiaa ja Afrikkaa.

Vuonna 2019 Suomen Tiernasäätiö otti kantaa tiernapoikaperinteen uudistamisesta. He ehdottivat, että Afrikkaa edustava Murjaanien kuningas vaihdettaisiin nimeltään Maurien kuninkaaksi ja roolihahmon kasvojen värjääminen lopetettaisiin. Ehdotusta perusteltiin sillä, että hahmo voidaan tulkita rasistisena. Erityisesti kasvojen mustaaminen (blackfacing) on historiassa toisissa yhteyksissä linkittynyt rasistisuuteen.

Loppiaisen katoliset perinteet

Katolisessa kirkossa kolmen itämaan tietäjän uskotaan olevan kuninkaita, ja loppiaisen nimi onkin Espanjassa, Meksikossa ja muissa latinalaisissa maissa ”Dia de los Tres Reyes Magos” eli kolmen viisaan kuninkaan päivä. Silloin ihmiset leipovat erityisiä ”roscon de reyes” eli kuninkaan sormuskakkuja. Sormuksen muotoon leivottu kakku kuvastaa kruunua, ja kakku koristellaan karamellisoiduilla hedelmillä eli ”kruunun jalokivillä”. Kakun sisään voi leipoa joissain tapauksissa erilaisia figuureja, kuten kuningasta kuvastavia hahmoja. Se, joka löytää omasta kakun palastaan hahmon, saa elää päivän kuninkaana.

Espanjassa kolmen viisaan kuninkaan päivä on myös tärkeä joulupäivä. Itse asiassa lahjat jaetaan loppiaisaattona. Lapset osoittavatkin toivomuskirjeensä joulupukin sijaan kolmelle kuninkaalle. Lasten suosikki on aasilla ratsastava Baltsahar, jonka uskotaan täyttävän esille jätetyt kengät lahjoin ja makeisin.



Italiassa lahjat jaetaan myös loppiaisena, mutta jakajana toimii poikkeuksellisesti Befana-noita. Tarinan mukaan kolme itämaan tietäjää vierailivat vanhan naisen luona etsiessään Jeesus-lasta. He pyysivät naista mukaansa, mutta tämä sanoi olevansa liian kiireinen lähteäkseen. Myös paimenet pysähtyivät hänen majallansa ja pyysivät mukaansa. Nainen väitti jälleen olevansa liian kiireinen. Befana-noidan väitetään lentäneen siitä lähtien ilmojen halki etsien Jeesus-lasta ja jättäen lahjoja muille lapsille matkallaan. Tosin huonosti käyttäytyville lapsille noidan uskotaan tuovan vain hiiliä.

Loppiaisen ortodoksiset perinteet

Ortodoksisessa kirkossa loppiaisena juhlitaan idän tietäjien sijaan Jeesuksen kastetta. Kasteen uskotaan tapahtuneen Jordan-joessa Jeesuksen 30-vuotissyntymäpäivänä. Venäjällä ortodoksinen kirkko järjestää juhlan kunniaksi perinteisen kastautumisseremonian, johon osallistuu vuosittain miljoonia venäläisiä. Seremoniassa jäätyneeseen veteen muodostetaan ristin muotoinen avanto nimeltään ”Jordan”, johon ihmiset kastautuvat keskiyön aikaan kolmesti ”isä, pojan ja pyhä hengen nimeen”. Pyhitetyn veden uskotaan parantavan ja ehkäisevän sairauksia koko vuoden.

Myös Kreikassa ja Bulgariassa risti ja vesi kuuluvat perinteisiin, mutta näissä maissa pappi siunaa veden heittämällä sinne pyhällä vedellä kastetun ristin. Rohkeat hyppäävät jääkylmään veteen ristin perään, sillä ristin nostaneen uskotaan saavan onnea koko vuodeksi.

Venäläiseen loppiaisperinteeseen kuuluu kastautumisseremonia.

 

Lue myös muista juhlapyhistä.

Aiheeseen liittyvät