Pääsiäinen 29.3.-1.4.

Pääsiäinen on kristillisistä juhlista suurin, sillä jopa kolmasosa koko maailman väestöstä juhlii sitä. Kyseessä on myös erittäin vanha juhla. Joidenkin lähteiden mukaan kristityt ovat viettäneet pääsiäistä jo 100-luvulla ja juutalaisten pääsiäisjuhlia (pesah) on vietetty luultavasti vielä tuhat vuotta kauemmin.

• • Pääsiäisen ajankohta
  • Paastonaika
  • Palmusunnuntai ja virpomisperinne
  • Hiljainen viikko
    • Malkamaanantai
    • Tikkutiistai
    • Kellokeskiviikko
    • Kiirastorstai
    • Pitkäperjantai
    • Lankalauantai
    • 1. pääsiäispäivä (sukkasunnuntai)
    • 2. pääsiäispäivä
  • Pääsiäisen perinteet
    • Symbolit
    • Pääsiäisruoat

Pääsiäisen ajankohta

Pääsiäinen koostuu kolmesta pyhäpäivästä; pitkäperjantaista, sunnuntaina vietettävästä 1. pääsiäispäivästä ja maanantaina vietettävästä 2. pääsiäispäivästä. Vuonna 2024 nämä päivät sijoittuvat maaliskuun 29. ja huhtikuun 1. välille.

Pääsiäispäivien paikka vaihtelee vuosittain. Karkean säännön mukaan pääsiäispäivää vietetään kevättasauspäivää seuraavan täydenkuun jälkeisenä sunnuntaina. Säännössä on kuitenkin muutama mutka, sillä kevättasauspäivällä ei viitata almanakan päivämäärään, vaan se on kiinteästi maaliskuun 21. päivä. Täysikuu puolestaan tarkoittaa todellisen kuun sijaan kuviteltua tasaista kuuta. Pääsiäisen ajankohdan laskeminen ei siis ole aivan yksinkertaista, mutta käytännössä pääsiäistä vietetään aikaisintaan 22. maaliskuuta ja viimeistään 25. huhtikuuta.

Pääsiäisen ajankohta määrittää myös laskiaisen, palmusunnuntain, helatorstain, helluntain ja Pyhän Kolminaisuuden paikat kalenterissa.

Pääsiäistä edeltää paastonaika

Suomen kielen sana ”pääsiäinen” viittaa paastosta pääsemiseen. Vanhan perinteen mukaan pääsiäistä onkin edeltänyt 40 päivää kestävä paasto, jonka aloituspäivä on laskiaissunnuntain jälkeinen tuhkakeskiviikko. Tämän Suuren paaston tarkoituksena on ollut erityisesti valmistautua pääsiäiseen. Paastonaika on käytetty Kristuksen kärsimystien muistelemiseen ja tämän kuolemaan valmistautumiseen.

Tunnetuin paaston muoto on ruokapaasto. Varhaiset kristityt luopuivatkin Suuren paaston aikaan lihansyönnistä. Tosin sunnuntaisin sai syödä vapaammin. Nykyajan luterilaisessa kirkossa ei juurikaan enää tehdä tällaisia perinteisiä ruokapaastoja, mutta esimerkiksi erilaiset ekopaastot ovat kasvattaneet suosiotaan. Ekopaastoissa pyritään elämään ekologisemmin eli esimerkiksi vähennetään autoilua tai syödään vähemmän lihaa.

Paasto ortodoksisessa perinteessä

Perinteisesti ortodoksit luopuvat ruoasta asteittain. Ensin paastotaan vain keskiviikkona ja perjantaina, sitten luovutaan lihasta kokonaan. Kiellettyjä ruoka-aineita ovat lihatuotteet kalaa lukuun ottamatta, maitotuotteet sekä kananmunat. Alkoholituotteet ja oliiviöljy ovat puolestaan kiellettyjä maanantaista perjantaihin. Myös aterioiden määriä vähennetään. Pitkäperjantaina paasto huipentuu täydelliseen syömättömyyteen.

Paasto katolisessa perinteessä

Myös katoliseen perinteeseen kuuluu pidättäytyä liharuoista, maitotuotteista, öljystä ja viinistä. Tosin katoliset luopuvat näistä vain perjantaisin ja lauantaisin. Kalaruoat ovat sallittuja, sillä vanhan uskomuksen mukaan kalat syntyvät meren mudasta eivätkä sukupuolisen kanssakäymisen seurauksena toisin kuin muut lihatuotteet.

Palmusunnuntai

Palmusunnuntaita vietetään viimeisenä sunnuntaina ennen pääsiäistä. Silloin muistetaan Jeesuksen saapumista Jerusalemiin. Meidän nykyisen virpomisperinteemme juuret tulevat tästä tapahtumasta: kun Jeesus ratsasti aasilla kaupunkiin, kansa tervehti häntä heiluttelemalla palmunoksia ja levittämällä vaatteitaan tielle. Pyhät oksat ovatkin kuuluneet katolisiin pääsiäiskulkueisiin jo 500-luvulta lähtien ja palmunoksia on perinteisesti tuotu pääsiäisen aikaan kirkkoihin. Pohjoismaissa palmuja ei kasva, joten suomalaiset ovat tottuneet keräämään keväisin ensimmäisenä kukintoon puhkeavia pajunoksia niiden sijaan.

Virpomisperinne

Virpomisen ja lausuttavien loitsujen avulla toivotetaan perheelle ja läheisille voimaa ja terveyttä. Alun perin se on ollut erityisesti itäsuomalainen tapa, joka on sotien jälkeen levinnyt Karjalan ja Savon seuduilta muuallekin Suomeen.

Entisaikaan vitsat säilytettiin, sillä niiden uskottiin tuovan virvottavalle onnea. Niitä pidettiin myös käsissä, kun lehmät ja lampaat päästettiin ensi kertaa laitumille. Virpojat puolestaan joutuivat odottamaan viikon ennen palkkionsa saamista. Lahjaksi kelpasivat esimerkiksi kananmunat tai pieni rahapalkkio. Ajan myötä kananmunat ovat muuttuneet suklaamuniksi ja makeisiksi, eikä virpojankaan tarvitse enää odottaa viikkoa palkkiotaan.

Pääsiäisnoita

Historiallisesti noitien eli trullien uskottiin olevan pahantahtoisia olentoja tai niitä esittäviä ihmisiä. Trullien uskottiin olevan liikkeellä erityisesti pitkäperjantain ja lankalauantain välillä, jolloin Jumalan suojelevan vaikutuksen nähtiin olevan pienimmillään. Tänä aikana noidat pääsivät mellastamaan maailmaan. Noidat olivat uhka erityisesti kotieläimille, sillä ottamalla niistä karvoja tai nahanpaloja noita tuotti näille huonoa onnea ja sairauksia. Toisaalta trulli saattoi olla myös naapurikateuden aikaansaannos; kateellinen syrjäytynyt nainen tunkeutui pääsiäisen alla naapureidensa navettaan ja vei eläinten karvoja ja nahanpaloja.

Pienten tyttöjen pukeminen pääsiäisnoidiksi puolestaan on lähtöisin Länsi-Suomesta ja Ruotsista. Alun perin tapa ei liittynyt virpomiseen, mutta viime vuosikymmeninä nämä kaksi perinnettä ovat sekoittuneet keskenään. Nykyään pikku noidat kiertävätkin palmusunnuntaina ovelta ovelle toivotellen hyvää pääsiäistä ja lausuen: ”Virvon varvon tuoreeks terveeks tulevaks vuodeks. Vitsa sulle, palkka mulle.”

Hiljainen viikko

Palmusunnuntain jälkeen alkaa hiljainen viikko, jota kutsutaan myös piinaviikoksi. Hiljainen viikko on paastonajan huipennus ja silloin keskitytään muistelemaan Jeesuksen elämän viimeisiä vaiheita ja tämän kärsimystä.

Hiljaisen viikon kullakin päivällä on oma nimensä: malkamaanantai, tikkutiistai, kellokeskiviikko, kiirastorstai, pitkäperjantai, lankalauantai ja sukkasunnuntai. Moni tunnistaa varsinkin kiirastorstain ja pitkäperjantain, kun taas muiden päivien tavat eivät ole yhtä tunnettuja.

Malkamaanantai

Raamatussa sanotaan: ”Kuinka näet rikan, joka on veljesi silmässä, mutta et huomaa malkaa, joka on omassa silmässäsi?” Tällä on viitattu siihen, että on helppo syyttää toista ja olla huomaamatta omia jopa massiivisempia vikojaan. ”Malka”-sanan uskotaankin tulleen tästä sanonnasta.

Tikkutiistai

Perinteisesti tikkutiistaina on vuoltu puista onnea tuovia sytykkeitä. Niitä asetettiin muun muassa hirsiseinien väleihin onnea tuomaan ja pahoja henkiä karkottamaan.

Kellokeskiviikko

Navetassa talvehtineelle karjalle laitettiin jälleen kellot kaulaan ja karja päästettiin vuoden ensimmäisen kerran ulos kirmaamaan.

Kiirastorstai

Päivän aiheita ovat Jeesuksen asettama ehtoollinen pääsiäisaterialla, tämän kavallus ja vangitseminen sekä sisäinen kamppailu Getsemanen puutarhassa. Suomalaisille päivä on kuitenkin erityisesti juuri ehtoollisen asettamisen muistojuhla. Monelle kiirastorstai onkin se ainut kerta vuodessa, jolloin käydään ehtoollisella. Usein kiirastorstaina kirkossa on väkeä jopa enemmän kuin pitkäperjantaina tai pääsiäispäivänä.

Toisaalta vanha kansa on pitänyt päivää myös yleisenä puhdistumisen päivänä. ”Kiira” tuleekin ruotsalaisesta sanasta skära, joka tarkoittaa puhdistamista. ”Kiira” myös viittaa pahuuteen, jonka karkottaminen pihamaalta oli yksi päivän tehtävistä. Karkotukseen on käytetty muun muassa tulta, katajaa, tervaa sekä kiliseviä lehmänkelloja ja pihamaata on kierretty niin huudellen kuin juostenkin.

Pitkäperjantai (pyhäpäivä)

Pitkäperjantaita vietetään Jeesuksen ristiinnaulitsemisen ja kärsimyskuoleman muistoksi ja se on ollut Suomessa harras ja hiljainen juhla, jolloin ei ole sopinut nauraa, leikkiä tai käydä vieraiden luona. Usein uskotaankin, että sana ”pitkä” viittaa päivän surulliseen luonteeseen.

Myös pitkäperjantain jumalanpalvelus on yleensä poikkeavan yksinkertainen ja karu. Esimerkiksi virret saatetaan laulaa ilman säestystä ja kirkonkelloja ei soiteta. Pitkäperjantai ja sitä seuraava lauantai ovat myös ainoat päivät kirkkovuodessa, jolloin liturginen väri on musta, kuoleman ja surun väri.

Pitkäperjantai on kaiken lisäksi paaston ankarin päivä ja perinteisesti paastoaja ei ole saanut syödä juuri mitään. Tulta ei sytytetty, joten yleensä syötiin vain kylmiä edellispäivän tähteitä ja niitäkin vasta auringonlaskun jälkeen. Suomessa onkin pitkäperjantaina syöty perinteisesti mämmin kaltaisia kylmiä ruokia.

Lankalauantai

Lankalauantain nimen uskotaan olevan peräisin siitä, että lauantaina ennen pääsiäistä talven aikana kehrätyt langat pestiin ja värjättiin. Vanhoissa kansanuskomuksissa lankalauantaina eli päivänä, jolloin Jeesus oli haudassa, pahat henget ja noidat pääsivät riehumaan vapaasti ympäriinsä. Pahalta suojauduttiin esimerkiksi sytyttämällä pääsiäistulia ja Pohjanmaalla pääsiäiskokkoja sytytetään yhä pääsiäisyönä.

Katolisessa ja ortodoksisessa kirkossa pääsiäisyö, eli lauantain ja sunnuntain välisen yö, on erityisen tärkeä. Silloin järjestettävä jumalanpalvelus on vuoden huomattavin tapahtuma ja kirkot ovat täynnä väkeä. Tätä voi verrata esimerkiksi suomalaisten jouluaamun kirkkoon.

1. pääsiäispäivä (pyhäpäivä)

Kirkko viettää ensimmäistä pääsiäispäivää Jeesuksen ylösnousemuksen muistoksi. Raamatussa sanotaan Jeesuksen nousseen haudasta kolmantena päivänä ja kirkko uskoo sen tarkoittavan juuri sunnuntaiaamua.

Ensimmäistä pääsiäispäivää on kutsuttu myös sukkasunnuntaiksi. Nimen tarkoituksesta ei ole tarkkaa tietoa. Voi olla, että päivä vietettiin kotona hiljaa ”sukkasillaan” tai sitten juhlittiin niin paljon, että sukatkin lensivät jalasta. Toisaalta on myös väitetty, että sukkasunnuntaina kudottiin lankalauantain langat vaatteiksi, joten kenties nimitys liittyy tähän.

2. pääsiäispäivä (pyhäpäivä)

Suomessa myös maanantaina vietettävä toinen pääsiäispäivä on juhlapyhä ja monille myös vapaapäivä. Toisen pääsiäispäivän aiheena on Jeesuksen ilmestyminen opetuslapsilleen ja joillekin naisille.

Toiseen pääsiäispäivään liitetään myös tunnettu Emmauksen tiellä -kertomus. Sen mukaan kaksi opetuslasta oli menossa Emmaus-nimiseen kylään. Jeesus liittyi heidän seuraansa, mutta he eivät aluksi tunnistaneet tätä.

Pääsiäisen vietto jatkuu 40 päivää

Kirkkovuodessa pääsiäisen vietto jatkuu yhtä pitkään kuin paastoaika eli 40 päivää. Uskotaan, että Jeesus myös kulki maan päällä juuri 40 päivän ajan opettaen seuraajiaan. Pääsiäisenaika loppuu viimein helatorstaihin, jolloin juhlitaan Kristuksen taivaaseenastumista.

Pääsiäisen perinteet

Pääsiäinen on usein se hetki, kun talven synkkyys unohdetaan ja koti koristellaan keväisin värein. Pöydät nuokkuvat keltaisista tipusista, narssisseista ja tulppaaneista ja rairuoho on laitettu viikkoa aikaisemmin itämään. Pirteät värit ja pääsiäisen perinteiset koristeet, kuten pääsiäismunat ja tipuset, symboloivat uuden elämän alkua ja Kristuksen ylösnousemusta.

Pääsiäisruoat puolestaan ovat sekoitus suomalaisia tottumuksia sekä ortodoksisia ja juutalaisia perinteitä. Myös paastonajan loppuminen näkyy pääsiäisen ruoissa; monissa maissa paasto loppuu pääsiäiseen ja pääsiäisenä saa taas herkutella kielletyillä ainesosilla.

Pääsiäismunat

Munat ovat symboloineen muun muassa hedelmällisyyttä, jälleensyntymistä ja uutta elämää jo kauan ennen kristinuskoa. Esimerkiksi suomalais-ugrilaisissa kansankertomuksissa maailma syntyy linnun munasta ja germaanit ovat uhranneet munia pelloille paremman sadon toivossa.

Kristinuskossa linnunmuna toimii Jeesuksen ylösnousemuksen vertauskuvana. Munan kova kuori kuvaa hautaa, jonka piilossa syntyy ja kasvaa uusi elämä. Pääsiäistipujen puolestaan voidaan ajatella kuvastavan ylösnoussutta Kristusta.

Moni askartelee pääsiäisen kananmunakoristeet itse. Kananmunan kuoria onkin helppo värjätä lisäämällä kananmunan keitinveteen haluamaansa väriainetta. Väriaineiksi käyvät niin sipulinkuoret kuin curryjauhekin, joten värjäys luonnistuu jokaiselta.

Myös suklaiset pääsiäismunat kuuluvat monen pääsiäiseen. Ensimmäiset suklaamunat on tuotettu Ranskassa ja Saksassa jo 1800-luvun alussa, mutta niiden suosio on kuitenkin sinetöity vasta maitosuklaan tultua markkinoille vuonna 1905.

Pääsiäispupu

Tiput ja puput toimivat hedelmällisyyden symboleina useissa kulttuureissa myös näiden eläinten nopean lisääntymiskyvyn takia. Myös pupusymbolilla on pakanalliset juuret. Keväisin Keski-Euroopassa juhlittiin kevättä hedelmällisyysjumalatar Ostaran kunniaksi. Ostaran mukaan myös englanninkielinen pääsiäistä tarkoitta ”easter” on saanut nimensä. Ostaran pyhä eläin oli jänis. Tosin pääsiäiseen pupu liitettiin vasta saksalaisen kansantarinan myötä.

1600-luvulla Saksassa syntyi tarina munivasta jäniksestä. Tarina oli syntynyt Ostara myytistä, jonka mukaan Ostara sääli haavoittunutta, lentokyvytöntä lintua ja muutti sen jänikseksi. Jänis kuitenkin säilytti kyvyn munia ja munikin lahjaksi jumalattarelle munan, jonka sitten maalasi. Saksasta pääsiäispupun tarina levisi Amerikkaan. Lapsille alettiin uskotella, että jos he ovat kilttejä, pääsiäispupu tekee heille pesän, joka on täynnä värikkäitä munia. Lapset alkoivatkin tehdä pesiä puutarhoihin, joihin he odottivat pääsiäispupun munivan heille munia.

Lammaspaisti

Viime vuosikymmeninä on Suomessa yleistynyt tapa syödä pääsiäislammasta. Alun perin tapa on periytynyt kristityille juutalaisesta pääsiäisestä eli pesahista. Pesahin nimi tulee heprean kielen sanasta pasah, joka tarkoittaa ohi kulkemista. Kun Egyptin orjuuden aikaan kymmenes vitsaus iski Egyptiin, kulki se juutalaisten kotien ohi, sillä juutalaiset olivat sivelleet lampaan verta oviensa pieleen. Toisaalta Jeesusta on myös verrattu Jumalan karitsaksi, joka uhrasi henkensä ihmisten vapauttamiseksi.

Mämmi

Mämmi on suomalainen keksintö, jonka synnyinseutuina pidetään Hämettä ja osittain Etelä- ja Lounais-Suomea. 1900-luvulla mämmi on levinnyt myös muualle Suomeen.

Ruisjauhoista ja maltaista valmistettava herkku kypsyi hiljalleen tuohiropposissa uunien jälkilämmössä. Mämmiä voi syödä kylmänä, joten se sopi hyvin pitkäperjantain perinteiseksi kylmäksi paastoruoaksi. 1700-luvulla mämmiä syötiin leivän päälle siveltynä. Nykyään se menee esimerkiksi kerman ja sokerin kera.

Toisaalta imelä mämmi muistuttaa juutalaisten suosimaa happamatonta leipää. Kun juutalaiset vapautuivat Egyptin vallasta, he lähtivät niin kiireellä matkaan, etteivät kerenneet edes nostattamaan taikinoitaan eli leivistä tuli happamattomia. Hapan liitetään myös juutalaisessa perinteessä pahaan, minkä vuoksi ennen pääsiäistä puhdistetaan koti kaikesta happamasta. Myös kristillisessä perinteessä happamaton leipä kuvastaa pahuuden vallasta vapautumista ja Kristuksen sovitustyötä.

Pasha

Pasha on kulkeutunut Suomeen Venäjän siirtokarjalaisten mukana ja yleistynyt 70-luvulla. Perinteisesti se on kuulunut ortodoksien paaston jälkeiseen juhlintaan. Paaston aikana ei sopinut käyttää kananmunia eikä maitoa, joten niitä kerääntyi varastoihin. Maito hapatettiin säilyvyyden parantamiseksi. Hapatetusta maidosta puolestaan valmistettiin rahkaa, josta sitten loihdittiin pääsiäisen koittaessa erilaisia herkkuja.

Yksi näistä herkuista on happamanraikas ja kermainen pasha, joka perinteisesti valmistetaan puumuotin avulla pyramidin muotoiseksi ja koristellaan tuohuksella. Sen pinnalle kirjaillaan kirjaimet XB, jotka muistuttavat pääsiäisen sanomasta eli siitä, että Kristus nousi kuolleista.

Tutustu myös muihin suomalaisiin juhlapäiviin.

Pääsiäinen 2025

Vuonna 2025 pääsiäistä vietetään 18.–21.4.

• Pitkäperjantai 2025: 18.4.
• Pääsiäispäivä 2025: 20.4.
• 2. pääsiäispäivä 2025: 21.4.