Scroll top

Kynttilänpäivä 4.2.

Kynttilänpäivä päättää kirkollisessa kalenterissa joulun juhlajakson. Kynttilänpäivänä alttarilla on kuusi kynttilää, ja liturginen väri on valkoinen eli toivon ja ilon väri. Kynttilä itsessään symboloi toivoa ja muistamista.

Suomenlippu

4. helmikuuta

Kynttilänpäivä

Kynttilänpäivä vaihtelee vuosittain

Kynttilänpäivän perinteinen paikka on ollut 2. helmikuuta eli tasan 40 päivää joulun jälkeen. Nykyään juhlan aika on Suomessa kuitenkin liukuva ja sitä vietetään 2.2.–8.2. välille sijoittuvana sunnuntaina.

Jos helmikuun 2. päivä sattuu laskiaissunnuntaihin tai sen alusviikkoon, juhlaa vietetään jo edellisenä sunnuntaina. Jos taas laskiaissunnuntai on aikaisimpana mahdollisena päivänä eli 1.2., vietetään kynttilänpäivää 8. helmikuuta. Tämä tosin tapahtuu seuraavan kerran vasta vuonna 2285. Vuonna 2024 kynttilänpäivää vietetään 4. helmikuuta.

Kynttilänpäivän nimitys

Kynttilänpäivän nimen (lat. Candelaria) taustalla on keskiaikainen katolilainen tapa vihkiä helmikuun toisena päivänä kaikki vuoden aikana kirkossa käytettävät kynttilät. Tapa on katolilaisilla yhä osittain käytössä, vaikka virallisesti siitä luovuttiin liturgiauudistuksen yhteydessä vuonna 1969. Reformaation jälkeen syntyneissä kirkoissa vihkimisseremonia ei ole ollut käytössä.

Päivän kirkollisena aiheena on Jeesus-lapsen tuominen temppeliin sekä jumalallinen valo, joka hänessä tuli maailmaan ja ilmestyi ihmisille. Kynttilät sopivatkin teemaan hyvin toivon ja muistamisen symboleina.

Kynttilöitä
Kynttilät symboloivat toivoa ja muistamista.

Marian puhdistuspäivä

Alkuaan kynttilänpäivää on vietetty Marian puhdistuspäivänä hänen puhdistumisrituaalinsa kunniaksi. Jeesuksen aikana noudatettiin Vanhan testamentin säädöstä (3. Moos. 12: 2-8), jonka mukaan pojan synnyttänyt nainen on seitsemän päivää epäpuhdas. Tämän jälkeen hänen täytyy pysyä kotona vielä kolmekymmentäkolme päivää puhdistuakseen verenvuodosta. Tuona aikana hän ei saa koskea mihinkään pyhään tai tulla pyhättöön.

Puhdistautumisajan kuluttua umpeen naisen tuli tuoda papille polttouhri ja syntiuhri. Perinteisenä uhrina toimi lammas, mutta Maria toi köyhän version uhrilahjasta eli kaksi metsäkyyhkystä tai kyyhkysenpoikaa.

Jeesus-lapsen käynti temppelissä

Ja kun tuli päivä, jolloin heidän Mooseksen lain mukaan piti puhdistautua, he menivät Jerusalemiin viedäkseen lapsen Herran eteen, sillä Herran laissa sanotaan näin: »Jokainen poikalapsi, joka esikoisena tulee äitinsä kohdusta, on pyhitettävä Herralle.» (Luuk. 2: 22-23)

Marian puhdistumisen päivä merkitsee myös Jeesuksen ensimmäistä käyntiä temppelissä. Luukkaan kirjassa kuvaillaan, kuinka vanhurskas Simeon tapasi Jeesus-lapsen ja puhkesi kiitoslauluun, sillä Pyhä Henki oli hänelle Jeesuksesta aiemmin ilmoittanut.

Jerusalemissa eli hurskas ja jumalaapelkäävä mies, jonka nimi oli Simeon. Hän odotti Israelille luvattua lohdutusta, ja Pyhä Henki oli hänen yllään. Pyhä Henki oli hänelle ilmoittanut, ettei kuolema kohtaa häntä ennen kuin hän on nähnyt Herran Voidellun. Hengen johdatuksesta hän tuli temppeliin, ja kun Jeesuksen vanhemmat toivat lasta sinne tehdäkseen sen, mikä lain mukaan oli tehtävä, hän otti lapsen käsivarsilleen, ylisti Jumalaa ja sanoi:

– Herra, nyt sinä annat palvelijasi rauhassa lähteä,
niin kuin olet luvannut.
Minun silmäni ovat nähneet sinun pelastuksesi,
jonka olet kaikille kansoille valmistanut:
valon, joka koittaa pakanakansoille,
kirkkauden, joka loistaa kansallesi Israelille.
(Luuk. 2: 25-32)

Luukkaan kirjan (Luuk. 2: 36-38) mukaan myös vanha naisprofeetta Hanna tuli paikalle. Hänkin ryhtyi ylistämään Jumalaa ja puhui lapsesta kaikille, jotka odottivat Jerusalemin lunastusta.

Kynttilänpäivän perinteet

Kynttilänpäivän perinteet ovat pitkät, sillä kynttilänpäivää on vietetty erillisenä juhlana jo 300-luvun puolivälistä lähtien. Nykyään päivän tavat ja perinteet vaihtelevat maittain. Joissakin Euroopan maissa, kuten Ranskassa, kynttilänpäivä on erityisesti ohukaispäivä. Silloin jokainen perheenjäsen valmistaa ohukaisen pitäen samalla toisessa kädessään kolikkoa. Tämän uskotaan tuovan varautta ja onnea seuraavaan kynttilänpäivään saakka.

Ohukaisia
Kynttilänpäivänä Ranskassa paistetaan ohukaisia.

Espanjankielisissä maissa helmikuun 2. päivä kokoonnutaan yhteen, ja se, joka on löytänyt loppiaisena leivotuista kuninkaan sormuskakuista lapsifiguurin, tuo mukanaan ruokaa. Ortodoksit puolestaan viettävät päivää tuomalla mehiläisenvahasta tehtyjä kynttilöitä kirkkoon ja pyytämällä, että ne siunataan käytettäväksi kotona tai kirkossa. Joissakin maissa joulukoristeet otetaan pois kynttilänpäivänä.

Suomalaisessa kansanperinteessä kynttilänpäivä tai lyhyemmin kynttilä on ollut viimeinen sydäntalven merkkipäivä. Silloin on keskitytty erityisesti valon lisääntymiseen ja kevään tuloon. Nykysuomessa kynttilänpäivän merkitys on hyvin vähäinen, eikä selkeitä tapoja ole. Moni seurakunta kuitenkin järjestää kynttiläpäivänä perhemessuja.

Kynttilänpäivä 2025

Vuonna 2025 kynttilänpäivää vietetään sunnuntaina 2.2.

Aiheeseen liittyvät

31. joulukuuta - 1. tammikuuta

Uusivuosi 31.12-1.1.

Lue lisää
Suomen lippu

10. marraskuuta

Isänpäivä 10.11.

Lue lisää
Patsas Jeesuksesta

24. marraskuuta

Tuomiosunnuntai 24.11.

Lue lisää