Suomen itsenäisyyspäivä 6.12.

Suomen kansa tuntee syvästi, ettei se voi täyttää kansallista ja yleisinhimillistä tehtäväänsä muuten kuin täysin vapaana. Vuosisatainen vapaudenkaipuumme on nyt toteutettava; Suomen kansan on astuttava muiden maailman kansojen rinnalle itsenäisenä kansakuntana.

(Lähde: Suomen historian dokumentteja)

Näin P. E. Svinhufvud lausui valtiopäivillä 4.12.1917. Itsenäisyysjulistus julkaistiin seuraavana päivänä ja 6.12.1917 Suomen eduskunta hyväksyi julistuksen. Suomen hallitusmuoto, tasavalta, virallistettiin vuonna 1919.

 

• Suomen itsenäistyminen lyhyesti
• Itsenäisyyspäivän ajankohta
• Suomen hallitusmuoto
• Itsenäisyyspäivän perinteet
  • Itsenäisyyspäivän juhlavastaanotto eli Linnan juhlat
  • Puolustusvoimien itsenäisyyspäivän paraati
  • Ylioppilaiden soihtukulkue
  • Itsenäisyyspäivän juhlajumalanpalvelus
  • Itsenäisyyspäivän lipunnosto Tähtitorninmäellä
  • Kaksi kynttilää
  • Tuntematon sotilas -elokuva
  • Lasten itsenäisyyspäivän juhla
• Suomi100
• Hyvä Suomi (video)
• Suomen presidentit itsenäistymisestä tähän päivään

 

Suomen itsenäistyminen lyhyesti

Ennen Suomen itsenäistymistä, maamme oli ollut 600 vuotta Ruotsin vallan alla ja 108 vuotta Venäjän suuriruhtinaskuntana. Haaveet itsenäistymisestä, tai ainakin laajemmasta äänioikeudesta, alkoivat 1890-luvun lopulla, kun Suomi alkoi teollistumaan. Laajemman äänioikeuden suomalaiset saivatkin vuonna 1906, kun kaikki Suomen 24 vuotta täyttäneet saivat äänioikeuden sekä oikeuden asettua ehdolle vaaleihin.

Vuonna 1908 alkoi Suomessa laajat venäläistämistoimet, jotka jatkuivat vuoteen 1917 saakka. Tänä aikana venäläisiä joukkoja oli koko ajan Suomessa. Kun ensimmäinen maailmansota alkoi vuonna 1914, Venäjä vahvisti joukkojaan Suomessa. Aluksi sota ei juurikaan vaikuttanut Suomenmaalla. Myöhemmin Venäjä kuitenkin määräsi sotatilan koko Suomeen sekä kovensi sensuuria koko valtakunnassa. Myös uudet venäläistämistoimet alkoivat syksyllä 1914, joita ei kuitenkaan pantu täytäntöön Venäjän kevättalven 1917 vallankumouksen vuoksi.

Samoihin aikoihin kansanedustajat Suomessa alkoivat keskustelemaan mahdollisuudesta vahvistaa Suomen autonomiaa tai jopa julistaa Suomi itsenäiseksi valtioksi. Kun Venäjän vallankumous alkoi maaliskuussa 1917, nähtiin tilaisuuden tulleen. Vallankumouksen johdosta Venäjän duuma valitsi väliaikaishallituksen, joka lakkautti suuren osan Suomen rajoitteista. Tämän ansiosta myös valtiopäivät pystyttiin kutsumaan koolle.

Kesällä 1917 Suomen eduskunnassa hyväksyttiin valtalaki itsenäisyyden kannattajien enemmistöllä. Tällä lailla eduskunta sai korkeimman päätösvallan sisäpoliittisissa kysymyksissä. Venäjän vastuulle jäivät puolustus ja ulkopolitiikka. Venäjän väliaikaishallitus kuitenkin perui valtalain ja hajotti valtiopäivät. Tämä peruuttaminen vaikutti suuresti Suomen toiveisiin autonomiasta. Uusi pyrkimys oli tavoitella mahdollisimman suurta itsenäisyyttä Venäjän vallasta.

Syksyyn mennessä kaaos Venäjällä kasvoi entisestään. Suomi ajautui lähemmäksi bolsevikkeja, jotka olivat ainoita Suomen itsenäisyyspyrkimyksiä tukevia Venäjällä. Suomessa alettiin pelkäämään bolsevismin leviämistä Suomeen, joten itsenäisyystoimia pyrittiin nopeuttamaan.

Marraskuun puolessa välissä järjestettiin Suomessa suurlakko. Samaan aikaan bolsevikkien valta kasvoi Pietarissa. Marraskuun 15. päivänä Suomessa hyväksyttiin uusi, sosialidemokraattien ehdotus valtalaiksi äänin 127-68. Tämä valtalaki oli käytännössä itsenäisyysjulistus. Vallan otti eduskunta, ja varaumat koskien ulkopolitiikkaa ja puolustusta poistettiin. Levottomuudet Suomessa kuitenkin jatkuivat niin venäläisten sotilaiden kuin suomalaisten huligaanienkin johdosta.

Muut puolueet perustivat porvarillisen senaatin eli hallituksen. Hallituksen ensimmäisiä tehtäviä oli julistaa Suomi itsenäiseksi ja alkaa toteuttamaan tätä käytännössä. Hallitusta johti tällöin Pehr Evind Svinhufvud. Joulukuun 4. päivänä Svinhufvud luki itsenäisyysjulistuksen, jota olivat laatimassa mm. Svinhufvud itse, Kyösti Kallio, E. N. Setälä sekä Onni Talas.

Venäjä tunnusti Suomen itsenäiseksi valtioksi ensimmäisenä maailmassa. V. I. Lenin luovutti tunnuskirjan hieman ennen puoltayötä 31. joulukuuta 1917. Tammikuun alkupuolella vuonna 1918 Venäjän esimerkkiä seurasivat Ranska, Saksa sekä Ruotsi.

Raikas eläköön-huuto vapaalle Suomelle, Suomen vapauden pysymiselle, lujittumiselle, kehittymiselle, Suomen kansan ikionneksi ja menestykseksi. Vapaa Suomi eläköön! (Pääministeri P. E. Svinhufvud, 8.1.1918)

(Lähde: Helsingin Suomalainen Klubi)

Itsenäisyyspäivän ajankohta

Kun Suomi itsenäistyi, asia ei juuri uutiskynnystä ylittynyt. Ei järjestetty suuria juhlia eikä kohotettu maljoja. Lehdissäkin uutinen itsenäistymisestä julkaistiin vain muutaman palstan mittaisella uutisella.

Myös Suomen itsenäisyyspäivän päivämäärä oli tovin avoinna. Päiviksi ehdotettiin ainakin toukokuun 16. ja marraskuun 15.

Toukokuun 16. päivä on valkoisen armeijan voitonpäivä vapaussodassa. Tämän johdosta osalle suomalaisia tämä päivä olisi ollut hyvä päivä viettää itsenäisyyspäivää. Osalle suomalaisia tämä päivä olisi kuitenkin ollut kipeä juhlapäivä. Vaikka osa suomalaisista voitti sinä päivänä, suuri osa myös hävisi.

Marraskuun 15. päivänä eduskunta oli puolestaan julistanut Suomen riippumattomaksi Venäjästä. Tämän päivämäärän puolestapuhujia olivat vasemmistolaiset.

Vuonna 1918 akateemiset piirit juhlistivat itsenäisyysjulistuksen yksivuotispäivää. Seuraavana vuonna 20.11.1919 valtioneuvosto antoi päätöksen, jossa Suomen itsenäisyyspäiväksi määriteltiin itsenäisyysjulistuksen hyväksymispäivä eli 6. joulukuuta. Samalla annettiin määräys, että julkisissa rakennuksissa liputetaan Suomen lipulla ja että kirkoissa täytyy pitää jumalanpalvelus. Päivä määrättiin myös vapaapäiväksi virastoissa, kouluissa sekä tuomioistuimissa.

Voisi siis sanoa, että joulukuun 6. päivä oli jollain asteella kompromissiratkaisu. Se oli puolueeton päivämäärä, mutta kuitenkin tärkeä, koska silloin hyväksyttiin Suomen itsenäisyysjulistus. Kansalaiset eivät juurikaan tästä päivästä piitanneet. Valkoiset juhlivat voitonpäiväänsä 16. toukokuuta, kun taas vasemmisto ei pitänyt Suomen itsenäisyyttä lainkaan juhlimisen arvoisena. Alkuvuodet olivat siis enemmän valtiollista juhlitaan, johon kansa ei juurikaan osallistunut.

Suomen hallitusmuoto

Suomen hallitusmuotokin haki muotoaan muutaman vuoden, joka johtui lähinnä vuoden 1918 alussa alkaneesta sisällissodasta. Valkoisten voiton jälkeen toukokuussa 1918 Suomesta yritettiin tehdä monarkia.

Ensimmäisenä vaihtoehtona kuninkaaksi pidettiin Saksan keisari Vilhelm II:n poikaa Oskaria, mutta keisari ei halunnut antaa poikaansa vielä niinkin epävakaan maan hallitsijaksi.

Toinen varteenotettava vaihtoehto oli saksalainen Hessenin prinssi Friedrich Karl. Tämä suunnitelma kuitenkin kaatui, kun Saksa hävisi ensimmäisen maailmansodan. Prinssi kuitenkin ehdittiin valita Suomen ensimmäiseksi kuninkaaksi lokakuussa 1918, mutta asemaa hän ei ikinä ottanut vastaan. Prinssi Friedrich luopui asemastaan saman vuoden joulukuussa.

Maaliskuussa 1919 tasavaltalaiset saivat eduskunnassa enemmistön ja tällä enemmistöllä hylkäsivät viimeisetkin esitykset monarkisesta hallitusmuodosta. Valtionjohtaja C. G. E. Mannerheim vahvisti Suomen uuden tasavaltaisen hallitusmuodon 17.7.1919.

Itsenäisyyspäivän perinteet

Nykyään itsenäisyyspäivää juhlitaan koko kansan keskuudessa (tai ainakin lähes koko kansan keskuudessa). Suomen itsenäisyyspäivän juhlinta ei kuitenkaan ole yhtä railakasta kuin monessa muussa maassa. Perhepiireissä itsenäisyyspäivään kuuluu lähinnä hautausmaalla vierailu, kynttilöiden polttaminen sekä Itsenäisyyspäivän juhlavastaanoton eli Linnan juhlien ja Tuntemattoman sotilaan katsominen televisiosta.

Näkyvämpiä itsenäisyyspäivän tapahtumia ovat esimerkiksi ylioppilaiden soihtukulkueet, puolustusvoimien itsenäisyyspäivän paraati sekä itsenäisyyspäivän juhlavastaanotto. Perinteenä on myös nostaa lippu salkoon Helsingin Tähtitorninmäellä juhlallisin menoin.

Musiikin osalta itsenäisyyspäivään kuuluu olennaisena osana Maamme-laulu sekä Porilaisten marssi. Myös Sibeliuksen Finlandia-hymni ja Veteraanien iltahuuto ovat viime vuosina nostaneet suosiotaan.

Itsenäisyyspäivän juhlavastaanotto eli Linnan juhlat

Ensimmäisen itsenäisyyspäivän juhlavastaanoton järjestivät presidentti K. J. Ståhlberg ja hänen tyttärensä Aino 6.12.1919. Tätä ei kuitenkaan nykyisen tapaiseksi juhlavastaanotoksi voi kutsua, koska tilaisuus oli noin tunnin kestävä kahvitteluhetki iltapäivällä. Juhlatilaisuuden nimi oli “yksimielisyyden juhlapäivä”. Tilaisuuteen oli kutsuttu noin 150 vierasta, joihin kuului mm. diplomaatteja sekä armeijan, valtioneuvoston ja yliopiston johtohenkilöitä.

Ensimmäiset tanssit järjestettiin vuonna 1922 presidentti Ståhlbergin ja rouva Ester Ståhlbergin itsenäisyyspäivän juhlissa. Myös vieraiden määrä nousi yli tuhanteen. Tämän jälkeen tansseista (ja isosta vierasmäärästä) pidettiin pari vuotta taukoa, kunnes presidentti Lauri Kristian Relanderin vaimo Signe elvytti tanssit uudelleen vuonna 1925. Tällöin Linnan juhlien uutuutena oli presidenttiparin kättely.

Presidentti P. E. Svinhufvudin astuttua virkaan, Linnan juhlia ei järjestetty hänen kolmena ensimmäisenä presidenttivuonnaan. Vuonna 1931 presidentin 70-vuotissyntymäpäivä joulukuussa vei voiton itsenäisyyspäivän juhlista ja vuonna 1932 puolestaan Ruotsin kruununprinssi Gustaf Adolf tuli vierailulle Suomeen juuri itsenäisyyspäivän aikoihin. Vuonna 1933 Suomeen vaikutti 1920-luvun lopulla Yhdysvalloissa alkanut talouslama, joten itsenäisyyspäivän juhlat jäivät taas järjestämättä. Sotavuosina Linnan juhlia ei järjestetty, paitsi vuonna 1943, jolloin itsenäisyyspäivän vastaanotto järjestettiin Turun VPK:n talolla. Paikalla oli myös presidentti Risto Ryti.

Alkoholitarjonta Linnan juhliin tuli vasta 1930-luvulla sen jälkeen, kun Suomen kieltolaki kumottiin vuonna 1932. Tosin presidentti Kyösti Kallion aikana ei Linnassa alkoholia tarjoiltu, koska presidentti oli absolutisti. Sen sijaan tarjolla oli simaa. Linnan kuuluisa booli on rouva Alli Paasikiven lanseeraamaa vuodelta 1947. Alkuperäinen resepti tosin vuoti julkisuuteen vuonna 1975 (booli sisälsi mm. lakkalikööriä ja appelsiinimehua), joten boolin ainesosia täytyi muuttaa. Vuodesta 1976 boolin resepti on säilynyt salaisuutena.

Linnan juhlat radiossa ja TV:ssä

Ensimmäinen suora radiolähetys Linnan juhlista lähetettiin vuonna 1949. Tällöin iltapukuihin kiinnitettiin hieman vähemmän huomiota kuin nykyään eikä juhlien radiotoimittajakaan rohkene pukumuotia kommentoida. Sen toimittaja tosin mainitsee, että “muodissa näyttäisivät kuitenkin olevan iltapuvut, jotka jättivät ainakin toisen olkapään paljaaksi”. Vielä niukemman kommentoinnin saa osakseen miesten pukeutuminen. Tämän radiolähetyksen voit kuunnella Ylen sivulta.

Ensimmäinen televisiolähetys Linnan juhlista tehtiin vuonna 1957, kun itsenäinen Suomi täytti 40 vuotta. Varhaisin Linnan juhlista säilynyt tallenne on kuitenkin vuodelta 1967. Suora lähetys juhlista lähetettiin myös vuosien 1959–1968 välillä, mutta vuosien 1969–1979 välillä nähtiin vain koosteita. Koosteiden kesto oli yleensä noin 15 minuuttia ja ne esitettiin uutislähetysten yhteyksissä. Linnan juhlien suorat lähetykset alkoivat vuonna 1982 ja näillä lähetyksillä on jatkettu tähän päivään saakka.

Kotisohville nämä suorat lähetykset Linnan juhlista keräävät suuren osan suomalaisista. Usein katsojien luku ylittää 2 miljoonaa. Ehkä kuitenkin yhteiskunnallisia pohdintoja ja poliittisia keskusteluja suuremman painoarvon kodeissa saavat juhlavieraiden puvut. Viime vuosina iltapuvuista on myös järjestetty äänestys, johon katsojat pystyvät osallistumaan reaaliajassa.

Vuonna 2019 Ylen Linnan juhlat 2019 oli TV1:n ja samalla koko Suomen ilmaiskanavatarjonnan katsotuin tv-ohjelma. Se tavoitti 2 865 000 katsojaa. Ylen Kohti Linnan juhlia sijoittui TV1:n katsotuimpia ohjelmien listalla kolmanneksi 2 007 000 katsojalla. Linnan jatkot puolestaan sijoittui listalla kuudenneksi keräten 1 943 000 katsojaa.

Linnan juhlien poikkeusvuodet

Kun itsenäisyyspäivän juhlavastaanotto on pidetty, se on lähes poikkeuksetta järjestetty Presidentinlinnassa. Poikkeuksina ovat vuodet 1943 (Turun VPK:n talolla) sekä 1972 ja 2013, jolloin Presidentinlinnassa oli meneillään peruskorjaus. Vuonna 1972 vastaanotto järjestettiin Finlandia-talossa, jonka isännöi pääministeri Kalevi Sorsa. Vuonna 2013 juhlavastaanotto järjestettiin Tampere-talolla, jonka isännöivät presidentti Sauli Niinistö sekä rouva Jenni Haukio.

Näiden lisäksi juhlavastaanotto on jäänyt useana vuonna pitämättä, esimerkiksi presidenttien sairastumisien vuoksi (1952 Paasikivi, 1981 Kekkonen) ja rouva Sylvi Kekkosen kuoleman vuoksi (1974). Vuosina 2020 ja 2021 puolestaan koronaepidemia esti perinteisten Linnan juhlien järjestämisen. Yle TV1 lähetti kuitenkin poikkeukselliset Linnan juhlat itsenäisyyspäivän iltana. Juhlissa esiintyi eri artisteja sekä näytettiin suomalaisten tervehdyksiä ja muistoja Suomen itsenäisyyden ajalta. Ohjelmassa haastateltiin myös presidenttiparia.

Linnan juhlien vieraat

Nykyisin kutsun Linnan juhliin saa noin 1600–2000 henkilöä. Näihin vieraisiin kuuluvat edelleen mm. valtioneuvoston jäsenet, diplomaatit ja kansanedustajat, mutta nykyään kutsuttujen joukossa näkee myös muita henkilöitä. Merkittävänä lisänä ovat Mannerheim-ristin ritarit, joista osan kutsui Linnan juhliin presidentti Mauno Koivisto. Presidentti Martti Ahtisaaren kaudella tämä kutsu laajennettiin käsittämään kaikki Mannerheim-ristin ritarit. Näitä talvisodan sankareita ei enää tosin näe Linnan juhlissa, kun viimeinen Mannerheimin ristin ritari, Tuomas Gerdt, kuoli 1.11.2020 98-vuotiaana.

Linnan juhlissa näkee myös urheilijoita, taiteilijoita ja muita kulttuurin vaikuttajia. Nykyisin on myös tapana kutsua vähän tavallisempiakin suomalaisia, jotka ovat vaikuttaneet merkittävästi esimerkiksi elinkeinoelämään ja vaikkapa löytöeläintoimintaan.

Puolustusvoimien itsenäisyyspäivän juhlaparaati

Itsenäisyyden alkuvuosina, etenkin 1920–1930-luvuilla, itsenäisyyspäivän juhlaparaati ei vielä saanut suurta suosiota. Puolustusvoimain lippujuhlan paraati toukokuussa (nykyään kesäkuussa) sai huomattavasti suuremman suosion puolustusvoimien keskuudessa. Vasta 1950-luvulla toisen maailmansodan jälkeen itsenäisyyspäivän paraatin merkitys korostui.

Puolustusvoimien itsenäisyyspäivän juhlaparaati järjestetään joka vuosi vaihtuvalla paikkakunnalla. Paraatiin osallistuu puolustusvoimien joukkoja Maa-, Meri- ja Ilmavoimista, Rajavartiolaitoksesta, Maanpuolustuskorkeakoulusta, Puolustusvoimien logistiikkalaitoksesta sekä veteraani- ja maanpuolustusjärjestöistä. Yhteensä paraatiin osallistuu henkilöstöä noin 1300 ja paraatissa nähdään noin 50 puolustusvoimien ajoneuvoa. Vuonna 2019 paraatiin osallistui myös Tampereen seudun ratsuväen kilta ry:n ratsuosasto.

Itsenäisyyspäivänä tasavallan presidentti myöntää puolustusvoimille kunniamerkkejä ja ylennyksiä.

Paraatien aikana järjestetään monenlaista ohjelmaa, joihin yleisöllä on vapaa pääsy. Ohjelmaan kuuluu esimerkiksi seppeleenlasku sankarihaudoille sekä sankarihautojen kunniavartiot.

Myös puolustusvoimien itsenäisyyspäivän paraati televisioidaan. Vuonna 2019 Itsenäisyyspäivän paraati 2019 -koostelähetyksen katsoi 1 311 000 henkilöä. Tällä katsojamäärällä lähetys sijoittui Yle TV1:n TOP 20 katsotuimmat ohjelmat -listalla yhdeksänneksi.

Ylioppilaiden soihtukulkue

Useassa ylioppilaskaupungissa on tapana järjestää soihtukulkue itsenäisyyspäivänä. Tämän tapahtuman juuret juontuvat vuoteen 1951, jolloin järjestettiin ensimmäinen ylioppilaiden soihtukulkue Helsingissä. Tosin jo tätä ennen ylioppilaat ovat marssineet soihtukulkueissa ainakin vuonna 1863 (tämä paraati ei tosin liittynyt itsenäisyyteen ainakaan sen nykyisessä merkityksessä).

Soihtukulkueisiin kuuluu yleensä vierailut sankarihaudoilla sekä yhteisiä isänmaallisia lauluja. Helsingissä soihtukulkue kävelee Presidentinlinnan ohi, jolloin presidenttipari tervehtii kulkuetta Presidentinlinnan parvekkeelta.

Itsenäisyyspäivän juhlajumalanpalvelus

Itsenäisyyspäivään kuuluu olennaisena osana myös juhlajumalanpalvelus. Ensimmäinen itsenäisyyspäivän juhlajumalanpalvelus järjestettiin vuonna 1919, johon osallistui nuoren itsenäisen Suomen korkein valtiollinen, poliittinen ja sotilaallinen johto.

Nykyään Helsingin tuomiokirkossa järjestetään puolenpäivän aikaan jumalanpalvelus, johon osallistuu valtion ylin johto, mm. tasavallan presidentti, entiset presidentit, eduskunta sekä valtioneuvosto. Vuodesta 1998 itsenäisyyspäivän juhlajumalanpalvelus on ollut ekumeeninen eli yleiskristillinen.

Juhlajumalanpalvelus televisioidaan suorana lähetyksenä.

Itsenäisyyspäivän lipunnosto Tähtitorninmäellä

Itsenäisyyspäivän perinteisiin kuuluu myös lipunnosto Helsingin Tähtitorninmäellä. Lipunnosto on tiedettävästi järjestetty 1920-luvulta alkaen. Vuonna 1927 itsenäisen Suomen täyttäessä 10 vuotta tapahtuma oli tavallista näyttävämpi.

Perinne katkesi 1940-luvulla sotien alkaessa. Kesti tovin ennen kuin Suomalaisuuden Liitto vuonna 1957 alkoi elvyttämään tapahtumaa uudelleen. Tuosta vuodesta eteenpäin tapahtuma on järjestetty joka vuosi.

Lipunnosto televisioidaan ja radioidaan itsenäisyyspäivinä kello 9:00. Sen yhteydessä pidetään itsenäisyyspäivän puheita sekä esitetään kuorolauluja.

Kaksi kynttilää

Itsenäisyyspäivänä on tapana sytyttää kaksi sinivalkoista kynttilää ikkunalle. Tämän perinteen juuret juontuvat 1700-luvulle.

Aikoinaan kahta kynttilää poltettiin aina, kun Ruotsin kuninkaalliset vierailivat Suomessa tai kun jollain kuningasperheen jäsenellä oli merkkipäivä. Aluksi kynttilöitä poltettiin myös Venäjän vallan aikaan keisarillisina merkkipäivinä. Sortovuosien aikaan kynttilöiden poltto vakiintui J. L. Runebergin päivään. Tällä tavalla protestoitiin venäläistämistä vastaan.

Itsenäisyyden Liitto alkoi vuonna 1927 kampanjoimaan kahden kynttilän polttamista ikkunalla itsenäisyyspäivänä. Tapa alkoikin pikkuhiljaa yleistymään koko Suomessa. Suomalaisuuden Liitto suositteli kynttilöiden polttamisen ajaksi kello 18–21. Nykyään aika on vakiintunut välille 18–20, ehkä siksikin, koska itsenäisyyspäivänä liput lasketaan kello 20.

Tuntematon sotilas -elokuva

Vuodesta 2000 alkaen Yleisradio on lähettänyt Edvin Laineen ohjaaman Tuntematon sotilas -elokuvan itsenäisyyspäivän iltana. Tämä vuonna 1955 julkaistu elokuva kerää useat suomalaiset television ääreen.

Vuonna 2019 Tuntematon sotilas oli Yle TV1:n kahdeksanneksi katsotuin ohjelma saavuttaen 1 124 000 katsojaa. Elokuva perustuu Väinö Linnan vuonna 1954 sotaromaaniin Tuntematon sotilas.

Lasten itsenäisyyspäivän juhla

Lasten itsenäisyyspäivän juhla järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2017 eli Suomen 100-vuotisjuhlavuonna. Juhla on järjestetty siitä lähtien joka vuosi itsenäisyyspäivän aattona 5.12, paitsi vuosina 2020 ja 2021 koronaepidemian vuoksi. Säätytalolla Helsingissä. Tätäkin ennen lapsille on järjestetty erilaisia itsenäisyyspäivän juhlia eri kaupungeissa, jotka järjestää kaupungin pormestari tai muu kaupungin edustusto. Esimerkiksi Helsingissä peruskoulun oppilaille on järjestetty itsenäisyyspäivän juhlia vuodesta 1997 lähtien.

Vuonna 2017 alkaneessa konseptissa jokainen Suomen kunta saa lähettää juhliin kaksi 10-vuotiasta lasta. Tapahtumaan onkin menneinä vuosina osallistunut yli 500 lasta. Juhlalla on myös ollut jokin ennalta määrätty teema, ainakin vuodesta 2018 alkaen. Vuonna 2018 teema oli lukeminen ja kirjallisuus ja vuonna 2019 Suomi maailmassa ja maailma Suomessa. Oletettavasti vuoden 2017 tapahtumallakin oli teema, vaikka tätä ei pitkällisen tutkimisen jälkeen mistään suoraan löytynytkään. Valistunut arvaus on, että vuoden 2017 teemana oli Suomi 100 vuotta.

Suomen pääministeri tervehtii lapset kätellen heidän saapuessaan juhlapaikalle. Tämän jälkeen lapsille on järjestetty erilaista ohjelmaa. Lasten itsenäisyyspäivän juhlassa on nähty esimerkiksi taikuri Aatu Itkonen, kirjailija Timo Parvela sekä improvisaatioryhmä Lonkka (esiintyjät vuonna 2018).

Suomi100

Satavuotiaan itsenäisen Suomen kunniaksi järjestettiin vuonna 2017 monia erilaisia tapahtumia aina kouluista virastoihin. Näiden tuloksia sekä muita Suomen itsenäisyyspäivään ja itsenäisyyteen liittyviä asioita on koottu Suomi100-raporttiin. Voit tutustua tähän laajaan raporttiin Valtioneuvoston arkistoissa.

Suomen 100-vuotissyntymäpäiviä juhlittiin monessa paikassa riehakkaammin ja iloisemmin kuin itsenäisyyspäivää yleensä tätä ennen. Tämän jälkeen itsenäisyyspäivän juhlinta onkin saanut pienen piristysruiskeen eikä ole enää ihan niin vakavamielinen,mitä se oli sadan vuoden ajan.

Hyvä Suomi

Tilastokeskuksen itsenäisyyspäivän 2019 kunniaksi tekemä Hyvä Suomi -video.

 

Suomen presidentit itsenäistymisestä tähän päivään

• Kaarlo Juho Ståhlberg, 1919–1925
• Lauri Kristian Relander, 1926–1931
• Pehr Evind Svinhufvud, 1931–1937
• Kyösti Kallio, 1937–1940
• Risto Heikki Ryti, 19.12.1940–1943 ja 1943–1944
• Carl Gustaf Emil Mannerheim, 1944–1946
• Juho Kusti Paasikivi, 1946–1956
• Urho Kaleva Kekkonen, 1956–1981
• Mauno Henrik Koivisto, Kekkosen loppukausi syksyllä 1981 sekä 1982–1994
• Martti Ahtisaari, 1994–2000
• Tarja Halonen, 2000–2012
• Sauli Niinistö, 2012–

 

Suomen itsenäisyyspäivä 2025

Vuonna 2025 Suomen itsenäisyyttä juhlitaan lauantaina 6.12.