Arkipyhät 2023

Arkipyhä tarkoittaa päivää, joka osuu muulle päivälle kuin sunnuntaille. Vuonna 2023 suomalaisessa kalenterissa on yhteensä yhdeksän arkipyhää, jos mukaan lasketaan epävirallinen juhannusaatto. Monelle suomalaiselle arkipyhät tuovat mukanaan "ylimääräisen" vapaapäivän tai korotetun palkan.

Katso vuoden 2024 arkipyhät.

Arkipyhiä vuonna 2023 on yhdeksän

Vuoden 2023 yhdeksän arkipyhää ovat:

pe 6.1. loppiainen
pe 7.4. pitkäperjantai
ma 10.4. 2. pääsiäispäivä
ma 1.5. vappu
to 18.5. helatorstai
pe 23.6. juhannusaatto (ei virallinen)
ke 6.12. Suomen itsenäisyyspäivä
ma 25.12. joulupäivä
ti 26.12. tapaninpäivä eli 2. joulupäivä

Vuosi 2023 tuo tullessaan pari päivää enemmän arkipyhiä kuin vuosi 2022: vuonna 2022 arkipyhiä oli pienin mahdollinen määrä eli 7 kappaletta.

Lähivuosina eniten arkipyhiä tulee osumaan vuosille 2024 ja 2025, kun arkipyhiä osuu kalenteriin kaikkiaan 10 kappaletta.

Arkipyhän määritelmä

Arkipyhät tarkoittavat kirkollisia juhlapäiviä, jotka osuvat muulle päivälle kuin sunnuntaille (eli ma–la).

Jos työpaikoilla lauantai on muutenkin vapaapäivä, arkipyhiksi saatetaan laskea vain maanantain ja perjantain väliset pyhäpäivät. Yllä olevassa listassa arkipyhiä on tarkasteltu jälkimmäisellä määritelmällä eli maanantaista perjantaihin.

Kirkolliset juhlapäivät määritellään kirkkolaissa. Pyhäpäivät jakautuvat kiinteisiin ja liukuviin päiviin. Kiinteitä päiviä ovat esimerkiksi pitkäperjantai ja helatorstai, joita vietetään joka vuosi samana viikonpäivänä. Liukuvien pyhäpäivien viikonpäivä puolestaan vaihtelee vuosittain. Näitä pyhiä ovat esimerkiksi uudenvuodenpäivä ja loppiainen.

Kirkkolaissa määritellyt pääsiäispäivä ja helluntai puolestaan eivät voi koskaan olla arkipyhiä, koska kyseiset juhlapyhät osuvat aina sunnuntaille.

Kirkkolain lisäksi Suomessa on kaksi muuta yhteiskunnallista arkipyhää: vappu (1.5.) sekä Suomen itsenäisyyspäivä (6.12.). Suomen itsenäisyyspäivä on ainoa lakiin kirjattu virallinen vapaapäivä silloin, kun päivä olisi normaalisti työntekijän työpäivä.

Kun vuoden 2023 kalenteria tarkastellaan sekä kirkkolain että yhteiskunnallisten vapaapäivien kannalta (mukaan lukien epäviralliset juhannus- ja jouluaatto), pyhäpäivät ovat seuraavat:

su 1.1. uudenvuodenpäivä
pe 6.1. loppiainen
pe 7.4. pitkäperjantai
su 9.4. pääsiäispäivä
ma 10.4. 2. pääsiäispäivä
ma 1.5. vappu
to 18.5. helatorstai
su 28.5. helluntai
pe 23.6. juhannusaatto
la 24.6. juhannuspäivä
la 4.11. pyhäinpäivä
ke 6.12. Suomen itsenäisyyspäivä
su 24.12. jouluaatto
ma 25.12. joulupäivä
ti 26.12. tapaninpäivä eli 2. joulupäivä

Arkipyhät työpaikoilla

Vaikka joillakin työpaikoilla arkipyhät tarkoittavat työviikolle ”ylimääräisiä” vapaapäiviä, kaikilla työpaikoilla näin ei kuitenkaan ole. Kuten edellä mainittiin, lain mukaan ainoastaan Suomen itsenäisyyspäivä (6.12.) on palkallinen vapaapäivä sen ollessa työntekijän normaali työpäivä. Muiden arkipyhien mahdolliset vapaat, työajan muutokset tai lisäkorvaukset määräytyvät alan työehtosopimuksen perusteella.

Työaikalaki määrittelee, että sunnuntaisin tai kansallisina juhlapäivinä saa teettää töitä vain silloin, jos siitä on työehtosopimuksessa sovittu tai työntekijä on antanut tähän suostumuksensa. Erillistä suostumusta ei kuitenkaan tarvita silloin, jos työtä tehdään säännöllisesti sen laadun vuoksi kyseisinä päivinä.

Aikoinaan kalenteri vilisi arkipyhiä

Muutamia vuosisatoja sitten – toisin sanoen 1700-luvulla – suomalaisesta kalenterista löytyi arkipyhiä vaikka muille jakaa: kaikkiaan noin 20 kappaletta. Näitä kuitenkin alettiin pikkuhiljaa karsimaan pois, jotta työviikko ei katkeaisi ”turhaan” näiden vapaiden vuoksi.

Ensimmäinen uudistus tehtiin 1770-luvulla, kun kalenterista poistettiin reippaasti yli puolet pyhäpäivistä. Seuraava suurempi muutos tehtiin v. 1955, kun muutama kiinteällä päivämäärällä vietetty juhlapyhä muutettiin liukuvaksi juhlapyhäksi.

Tarkempaa tietoa näistä siirretyistä päivistä löytyy Arkipyhät 2022 -artikkelistamme.

Jotkut näistä muutetuista päivistä löytyvät kyllä edelleenkin merkittyinä kalenteriin; suurin osa niistä vain osuvat aina sunnuntaille. Poikkeuksena on kiirastorstai, joka edelleen on torstai, mutta ei ole enää virallinen juhlapyhä.

Vuonna 2023 nämä vielä kalenterista löytyvät siirretyt päivät ovat:

Entinen 3. joulupäivä eli apostoli Johanneksen päivä (27.12.) merkitään kalenteriin vain, jos päivä osuu sunnuntaille. Entinen 4. joulupäivä eli viattomien lasten päivä (28.12.) kalenterista löytyy edelleen, mutta pyhäpäivä se ei enää ole.

Pari pyhäpäiväsiirtoa on myös otettu takaisin. Vuonna 1973 molemmat sekä loppiainen että helatorstai – joka sai tuolloin uuden nimen Kristuksen taivaaseenastumisen päivä – siirrettiin lauantaille. Nämä muutokset kuitenkin peruttiin vuonna 1992.

Vuosina 2014 ja 2015 Kirkkohallituksen, Suomen hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen keskuudessa päivät heräsivät uudelleen keskustelunaiheiksi, kun niitä suunniteltiin siirrettäviksi taas lauantaipäiville. Tähän päivään mennessä kumpikaan suunnitelmista ei kuitenkaan ole toteutunut.

Katso myös edellisten vuosien arkipyhät:

Artikkeli kuuluu seuraaviin kategorioihin