Scroll top

Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen päivä 1.10.

Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen päivää vietetään 1.10. Vuonna 2021 tämä päivä on perjantai. Päivä on ollut suositeltu liputuspäivä vuodesta 2016 lähtien. Vuodesta 2023 alkaen Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen päivästä tulee kalenteriin merkitty vakiintunut liputuspäivä.

Suomenlippu

1. lokakuuta

Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen päivä

Sillanpään päivänä on suositeltu liputus, eli sisäministeriön määräyksestä kaikki valtion virastot ja laitokset nostavat liput salkoon. Kansalaisten osalta liputtaminen on vapaaehtoista. Vuoden 2021 maaliskuussa sisäministeriö ja Helsingin yliopiston almanakkatoimisto tiedottivat, että Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen päivästä tulee kalenteriin merkitty vakiintunut liputuspäivä vuodesta 2023 alkaen.

 

Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen päivän historiaa

Muotokuva kansanedustaja Miina Sillanpäästä.
Miina Sillanpää 1907. Valokuva: Launis Oy. Kuva: Museovirasto, Historian kuvakokoelma, Antellin kokoelmat.

Miina Sillanpään päivää vietetään tänä vuonna viidettä kertaa. Ensimmäisen kerran Miina Sillanpäälle liputettiin hänen 150-vuotisjuhlavuotena vuonna 2016. Koska Sillanpään syntymäpäivä 4.6. on puolustusvoimien lippujuhla ja täten jo entuudestaan liputuspäivä, liputuksen ajankohdaksi valittiin 1.10.

Tuona päivänä (1.10.) vuonna 1906 tulivat voimaan valtiopäiväjärjestys ja vaalilaki Suomen suuriruhtinaskunnassa. Nämä antoivat kansalaisille – miehille ja naisille – täydet poliittiset oikeudet, eli he saivat äänioikeuden sekä oikeuden asettua vaaleissa ehdokkaiksi. Koska Sillanpää oli aikansa vahva kansalaisvaikuttaja sekä muun muassa Suomen ensimmäinen naisministeri, tämä päivä sopi mainiosti Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen liputuspäiväksi.

Kansalaisia, järjestöjä ja yhdistyksiä kannustetaan tukemaan Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen päivää myös sosiaalisessa mediassa käyttämällä hashtageja #liputan, #miinasillanpää, #järjestöt, #järjestöjenpäivä ja #kansalaisvaikuttaminen.

 

Järjestöjen päivä

Miina Sillanpää oli aikoinaan aktiivinen järjestötoiminnassa, joten 1.10. vietetään myös Järjestöjen päivää.

Miina Sillanpään Seura teki aloitteen 1.10.2018, että järjestöt ja yhdistykset järjestäisivät “avoimien ovien päivän”. Koska Miina Sillanpään päivä on myös kansalaisvaikuttamisen juhlapäivä, tämä antaa järjestöille ja yhdistyksille hyvän tilaisuuden tehdä toimintaansa tunnetuksi ja edistää jäsenhankintaa.

SOSTE ry on listannut verkkosivuillaan joitakin esimerkkejä miten järjestöt voivat osallistua Järjestöjen päivään. Näitä ovat esimerkiksi järjestön/yhdistyksen toiminnasta kertominen sosiaalisessa mediassa, kutsumalla jäseniä, tukijoita ja/tai paikallisia opiskelijoita käymään sekä jalkautumalla järjestön/yhdistyksen kohderyhmien pariin (nuorisotalo, oppilaitos, palvelutalo).

Useat järjestöt ja yhdistykset ovatkin ottaneet kopin tästä ja järjestävät erilaisia tapahtumia järjestöjensä ja yhdistystensä parissa.

Kuka oli Miina Sillanpää?

Vilhelmiina “Miina” Riktig syntyi 4.6.1866 Jokioisilla Sillanpään torpassa. Hänen vanhempansa olivat Juho ja Leena Riktig. Perheessä oli yhteensä yhdeksän lasta, joista Miina oli seitsemäs. Kaikki vanhemmat sisarukset olivat poikia, kun taas Miinan nuoremmat sisarukset olivat tyttöjä.

Miinan lapsuus oli nykymittapuulla rankka. Töihin hän lähti jo 12-vuotiaana. Ensimmäinen työpaikka oli A. W. Wahrenin isännöimässä Forssan puuvillatehtaassa. Tehtaalla tehtiin 8-tuntisia yövuoroja sekä 15-tuntisia päivävuoroja, ja lämmintä ruokaa sai kerran päivässä. Miina asui muiden lasten kanssa tehtaan makuusaleissa, viikonloppuisin hän saattoi käydä kotonaan hakemassa lisäevästä. Lapsilla oli mahdollisuus käydä tehtaankoulua töiden ohella, joten Miinakin käytti tämän mahdollisuuden ja opiskeli koulussa kuusi vuotta. Tätä ennen hän oli opiskellut Jokioisilla kiertokoulussa, mutta lopetti opiskelun kahden vuoden jälkeen.



16-vuotiaana Miina vaihtoi työpaikkaa ja siirtyi työskentelmään Jokoisten naulatehtaaseen. Työ sisälsi naulojen lajittelua, naulapakkausten leimausta ja naulakoneella työskentelyä. Kauaa Miina ei naulatehtaalla työskennellyt, kun hänelle aukesi 18-vuotiaana piian pesti Porvoossa Suppasen perheessä.

Miinan hakiessa muuttolupaa, pappi kysyi mikä nimi paperiin laitetaan. Miina halusi sellaisen nimen, jonka osasi itsekin sanoa, joten tällöin Vilhelmiina Riktigistä tuli Miina Sillanpää.

Piiasta eduskuntaan

Kansanedustajat Miina Sillanpää ja Santeri Nuorteva istumassa pöydän äärellä lukemassa papereita.
Miina Sillanpää ja Santeri Nuorteva 1907. Valokuva: Launis Oy. Kuva: Museovirasto, Historian kuvakokoelma.

Suppasen perheessä Miina työskenteli vuosina 1884–1887.  Tämän jälkeen hän muutti Helsinkiin, jossa Miina työskenteli eri perheiden palveluksessa. Viimeinen ja samalla pisin palvelus oli Unoniuksen perheessä, jossa hän työskenteli keittäjänä yhdeksän vuotta.

Miina Sillanpää osallistui vuonna 1898 Helsinkiin perustettuun Palvelijataryhdistyksen kokoukseen. Hänestä tuli yhdistyksen varapuheenjohtaja ja seuraavana vuonna hän siirtyi kokonaan yhdistyksen tehtäviin jättäen piian ja palvelijattaren työt. Miina valittiin vuonna 1901 Helsingin Palvelijataryhdistyksen puheenjohtajaksi. Tätä pestiä hän hoiti loppuelämänsä eli vuoteen 1952 asti.

Vuonna 1907 Miina Sillanpää valittiin ensimmäiseen yksikamariseen eduskuntaan yhdeksäntoista muun naisen joukossa. Sillanpää toimi kansanedustajana muutamaa katkosta lukuun ottamatta vuoteen 1948 saakka. Hän oli pitkään Suomen pitkäaikaisin naiskansanedustaja (38 valtiopäivää), kunnes vuoden 2016 loppupuolella tämän “tittelin” nappasi Sirkka-Liisa Anttila.

Eduskunnassa Sillanpää kuului moniin valiokuntiin, mm. kansanvakuutus-, työnväenasiain-, sivistys-, ja tarkistusvaliokuntaan. Hän oli viisi kertaa presidentin valitsijamiehenä ja ikäpuhemiehenä 1936–1947 välisenä aikana.

Vuonna 1926 Miina Sillanpäästä tuli Suomen ensimmäinen naisministeri. Hän toimi apulaissosiaaliministerinä pääministeri Väinö Tannerin hallituksessa vuosina 1926–1927. Samalla hän oli toinen naisministeri Euroopassa (ensimmäinen naisministeri oli tanskalainen Nina Bang, 1924–1925). Sillanpään tehtäviä olivat mm. köyhäinhoito- ja lastensuojeluasiat.

Merkittävin laki Sillanpään uralla oli naisten oikeus valtion virkoihin. Hänen ministerikaudellaan myös valmisteltiin avioliittolakia, jolla naiset pääsisivät pois aviomiestensä holhouksen alaisuudesta ja olisivat tasavertaisia oikeudellisesti. Avioliittolaki vahvistettiin vuonna 1929. Sillanpää jätti ministerikautenaan eduskunnalle useita esityksiä, jotka koskivat muun muassa avioliiton ulkopuolella syntyneitä lapsia, kansanlastentarhain valtionavustusta sekä luonnonsuojelualueiden perustamista valtion maille.



Vuonna 1938 Miina Sillanpää sai talousneuvoksen arvonimen. Kun Sillanpää täytti 80 vuotta vuonna 1946, se oli Suomen ykkösuutinen ja juhlinta kesti viikon. Juhlien vieraana nähtiin myös presidentin puoliso Alli Paasikivi.

Vuonna 1949 Miina Sillanpää vastaanotti Suomen Kulttuurirahaston 500 000 markan tunnustuspalkinnon yhteiskunnan ja eritoten naisten aseman parantamiseksi tehdystä loistavasta elämäntyöstä. Palkinnon Sillanpäälle luovutti presidentti J. K. Paasikivi.

Kansalaisvaikuttaja Miina Sillanpää

Miina Sillanpää istumassa pöydän äärellä, pöytä katettu kauniisti kukilla ja astioilla.
Miina Sillanpää 1916. Kuva: Museovirasto, Historian kuvakokoelma.

Miina Sillanpää oli valistamisen ja sivistämisen puolestapuhuja, joka uskoi yhteistyön voimaan. Hän puolusti aktiivisesti heikko-osaisia, esimerkiksi aviottomien äitien ja kotiapulaisten oikeuksia, korosti naisten tasa-arvon ja lastensuojelun merkitystä sekä pyrki parantamaan vanhusten ja perheiden asemaa. Hän oli myös vahva koulutuksen puolestapuhuja korostaen koulutuksen tärkeyttä.

Muiden töidensä ohella Miina Sillanpää toimi myös toimittajana, päätoimittajana ja vastaavana toimittajana Palvelijatar ,Työläisnainen– ja Toveritar-lehdissä. Hän toimi eri tehtävissä useissa eri puolueissa ja järjestöissä, muun muassa Sosialidemokraattisen Naisliiton puheenjohtajana (myöhemmin myös sihteerinä) sekä Ensikotien liiton ja Helsingin Ensikoti ry:n puheenjohtajana.

Elämänsä aikana Sillanpää toimi Helsingin kaupunginvaltuustossa lastensuojelu- ja kotitalouslautakuntien puheenjohtajana. Tämän ohella hän toimi myös yli 50 yhdistyksessä.

Eläkkeelle siirryttyään Miina Sillanpää auttoi etenkin aviottomia äitejä ja heidän lapsiaan edistäen ensikotitoimintaa.

Miina Sillanpää kuoli Helsingissä 3. huhtikuuta 1952 85-vuotiaana. Hänet on haudattu Jokioisten kirkon hautausmaalle.

Miina Sillanpään hautajaissaattue kävelee kirkon portaita alas arkkua kantaen, kuvan sivulla näkyy Suomen lippu.
Miina Sillanpään hautajaiset 1952. Valokuva: V. Kannisto. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.

Miina Sillanpää -tunnustus

Miina Sillanpään mukaan nimetty tunnustus on jaettu vuodesta 2012 lähtien. Tunnustuksen saajan valitsee Miina Sillanpää Seuran hallitus.

Lainaus Miina Sillanpään Seuran verkkosivuilta:

“Tunnustus myönnetään yhteisölle tai henkilölle yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta Miina Sillanpään hengessä perhe-, tasa-arvo- ja sosiaalipolitiikan alueella, pitkäaikaisesta ja tuloksellisesta työskentelystä heikossa asemassa olevien ryhmien hyväksi, työskentelystä naisten aseman edistämiseksi tai työskentelystä perheiden, äitien, lasten ja vanhusten hyväksi tai hyvinvointityön tutkimuksen, koulutuksen sekä julkaisutyön alueella.”

Edellisvuosina jaetut Miina Sillanpää -tunnustukset:

  • 2019, kirjailija Kaari Utrio
  • 2017, professori Heikki Hiilamo
  • 2016, piispa Irja Askola
  • 2014, professori Kaisu Pitkälä
  • 2013, Vantaan Nicehearts ry
  • 2012, koordinaattori ja yhteisövalmentaja Anna Pylkkänen (Proud Age -hankkeen luoja)

 

Miina Sillanpää -lyhytdokumentti

Miina Sillanpään Seura julkaisi 9 minuutin lyhytdokumentin Miina Sillanpäästä hänen juhlavuotenaan 2016. Dokumentin ovat tehneet Metropolian Ammattikorkeakoulun Elokuvan ja television tutkinto-ohjelma. Katso dokumentti alta.

 

Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen päivä 2022

Vuonna 2022 Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen päivää vietetään lauantaina 1.10.

Artikkelin lähteitä: