Scroll top

Äitienpäivä 12.5.

Äitienpäivä on siirtyvä liputuspäivä, jota vietetään toukokuun toisena sunnuntaina. Vuonna 2024 äitienpäivää vietetään sunnuntaina 12.5. Suomessa äitejä on juhlittu jo 1910-luvun lopulta alkaen. Äitienpäivästä tuli virallinen liputuspäivä vuonna 1947.

Suomenlippu

12. toukokuuta

Äitienpäivä

 

Juhla kaikille äideille

Äitienpäivän historian juuret juontuvat 1900-luvun alkuun. Juhlapäivä äideille on parissakin mielessä poikkeuksellinen. Ensinnäkin sen alkuperä tiedetään ja toisekseen sen aloitteen on tehnyt yksityinen henkilö (yleensä aloitteet juhlapäiville tulevat eri yhteisöiltä tai organisaatioilta).

Äitienpäivän ”äitinä” pidetään amerikkalaista opettajaa Anna Jarvisia. Hänen äitinsä Ann Jarvis oli elämänsä aikana haaveillut päivästä, jona muistettaisiin kaikkia äitejä. Kun Ann Jarvis kuoli 9.5.1905, idea äitienpäivästä siirtyi Anna Jarvisille. Tytär Anna alkoi ajamaan asiaa äitienpäivän puolesta ja monet pitivätkin tästä ideasta. Ensimmäistä äitienpäivää vietettiin Yhdysvalloissa Anna Jarvisin kotikaupungissa Philadelphiassa vuonna 1908 hänen äitinsä Ann Jarvisin kuolinpäivänä.

Idea äitienpäivästä levisi nopeasti Yhdysvaltojen mantereella ja vuonna 1914 silloinen Yhdysvaltojen presidentti Woodrow Wilson julisti äitienpäivän kansalliseksi juhlapäiväksi ja viralliseksi liputuspäiväksi. Päivän ajankohdaksi valittiin toukokuun toinen sunnuntai.

Myös mainostajat ja kauppiaat Yhdysvalloissa huomasivat pian äitienpäivän markkinapotentiaalin. Loppupelissä kävikin niin, että äitienpäivän luoja Anna Jarvis alkoi kampanjoimaan äitienpäivää vastaan. Hänen mielestään päivästä tuli aivan liian kaupallinen eikä harras muistotilaisuus äideille, jollaiseksi hän oli sen alun perin ajatellut.

Äitienpäivän viettoon osallistuneiden ryhmäkuva vuodelta 1937.
Äitienpäivän viettoa Uudenkoiviston VPK:n talolla vuonna 1937. Kuva: Satakunnan Museo, Kuvakokoelma.

 

Äitienpäivä tulee Suomeen

Vuonna 1910 Vilho Reima, joka toimi Kotikasvatusyhdistyksen sihteerinä, opettajana ja kouluneuvoksena, matkasi Yhdysvaltoihin. Hän näki äitienpäivän huiman suosion Atlantin tuolla puolen ja halusi saada päivän myös Suomeen.

Kotimaahansa palattuaan, Reima alkoi kampanjoimaan äitienpäivän puolesta. Hän kirjoitti useita artikkeleita äitienpäivästä Koti-lehteen vuosina 1912 ja 1913 sekä painatti useita tuhansia lentolehtisiä jaettavaksi kansalaisille. Tästä kampanjoinnista huolimatta, päivä ei herättänyt minkäänlaista mielenkiintoa kansalaisten keskuudessa.

Reima kirjoitti äitienpäivästä uudelleen vuoden 1918 Koti-lehden toiseen numeroon. Hän kirjoitti vetoomukseensa muun muassa näin:

Amerikassa vietetään äitienpäivää. Tämä kaunis tapa pitäisi tulla meilläkin käyttöön. Emmekö voisi sitä nyt alkaa näiden huolihuntuisten äitien muistolle viettämällä tänä kesänä kaikkialla maassamme suuria äitienpäiviä, joihin kaikkien kaatuneiden äidit kutsutaan sankareiksi. Sanon kaikkien, sillä vihollisenkin äidillä on äidin sydän.

Tästäkään kirjoituksesta huolimatta, päivä ei saanut vieläkään tuulta siipiensä alle. Mutta toivo ei ollut kokonaan menetetty. Alavieskassa kirjoitus tehosi ja siellä alettiin järjestämään äitienpäiväjuhlaa. Alavieskan kirkollisissa ilmoituksissa kerrottiin sunnuntaina 23.6.1918, että ”Kotiyhdistyksen toimesta toimeenpannaan koko Suomessa äitien päivän vietto ensi heinäkuun 7. päivänä.

Äitienpäivä Alavieskassa oli suuri menestys. Koti-lehdessä julkaistiin kirjoitus tästä äitienpäivän vietosta ja jo seuraavana vuonna useat muut paikkakunnat alkoivat viettämään äitienpäivää. Suomen (kuten usean muunkin maan) ensimmäiset äitienpäivät olivat hartaita kirkollisia ja isänmaallisia juhlia. Näitä juhlia järjestivät useimmiten koulut ja kirkot.



Vuonna 1941 perustettu Väestöliitto alkoi järjestämään valtakunnallisia äitienpäiväjuhlia, joissa perinteisesti vieraili myös Suomen tasavallan presidentti. Vuonna 1942 marsalkka C. G. E. Mannerheim antoi päiväkäskyssään Suomen kaikille äideille yhteisesti 4. luokan Vapaudenristin kunniamerkin ja vuonna 1946 ansioituneille äideille alettiin jakamaan henkilökohtaisia Valkoisen Ruusun ritarikunnan ansiomerkkejä. Nykyisin valtakunnallisen äitienpäiväjuhlan järjestäjänä toimii Mannerheimin lastensuojeluliitto yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa.

Äitienpäivän ajankohta Suomessa vakiintui vuonna 1927, jolloin siitä tuli toukokuun toisena sunnuntaina vietettävä juhlapäivä. Virallinen liputuspäivä äitienpäivästä tuli vuonna 1947.

Äitienpäivän esiäiti Iso-Britanniassa

Jo ennen Yhdysvalloista alkanutta nykyisen tyylistä äitienpäivää, äitejä on juhlittu Iso-Britanniassa ja Irlannissa jo 1600-luvulla. Päivää nimeltään Mothering Sunday vietettiin puolipaastoaikaan, joka sijoittuu kolmanteen sunnuntaihin ennen pääsiäistä. Tällöin jo kotoaan lähteneet lapset palasivat kotikirkkoonsa kuuntelemaan jumalanpalvelusta, jonka jälkeen he kokoontuivat lapsuudenkoteihinsa äitiensä iloksi.

Tätä tapaa yritettiin elvyttää 1900-luvun alussa, mutta yhdysvaltalainen nykyaikaisempi äitienpäivä vei tällöin voiton.

Vintagetyylinen kuva, kuvassa kieloja, mustavalkoinen kortti, pitsiä, kynä ja valkoinen pieni paperiarkki.

Äitienpäivän vietto

Vaikka äitienpäivä onkin mainostajien ja kauppiaiden juhlaa, useimmiten paras lahja äideille äitienpäivänä (kuten isille isänpäivänä) on itse tehty pieni lahja ja perheen kesken vietetty yhteinen aika. Kouluissa usein askarrellaankin äitienpäivän tienoilla itse tehdyt kortit ja joskus myös joku muu itse tehty pieni lahja.

Usein on tapana tuoda aamukahvi ja aamupala äidille sänkyyn, aivan kuten isille isänpäivänäkin. Äideille saatetaan kokata ruokaa muun perheen toimesta ja leipoa äitienpäiväkakku tai muita leivonnaisia. Jos omat kokkaustaidot  ei riitä, niin äitienpäivän lounaat ovat myös suuressa suosiossa. Useimmissa ravintoloissa suositellaankin varaamaan pöytä etukäteen äitienpäivän lounasta varten, jos haluaa varmistaa paikan itselleen.

Jos äidille haluaa lahjan ostaa, lahjakortit ovat varmastikin monelle äidille aika mieluinen. Ja jos ei ole varaa ostaa kallista lahjakorttia, äidille voi järjestää oman perheen kesken pienen hemmottelu- ja kylpyläpäivän. Internetin syövereistä löytyy useitakin tee-se-itse-jalkakylpyjä tai muita vastaavia ”reseptejä” eikä se vaadi paljoa vaivaa.

Lapsi antaa äidilleen kukkaseppeleen, taustalla meri, kuva on mustavalkoinen.

Äitienpäivän vietto kuitenkin riippuu todella paljon perheistä ja tapoja on monia. Voihan olla äitejä, jotka pitävät mahdollisimman menevästä äitienpäivästä, jolloin suunta kannattaa ottaa vaikkapa kohti karting-rataa tai ostaa lahjakortti laskuvarjohyppyyn. Jotkut äidit arvostavat puolestaan rauhaa ja hiljaisuutta, jolloin mukava lahja äidille voisi olla vaikkapa päivä omaa aikaa lempikirjansa parissa.

Äitienpäivänä on myös tapana muistaa isoäitejä. Perheen kesken käydään vierailemassa mummolassa ja vietetään yhteistä aikaa. Edesmenneitä mummoja käydään muistamassa haudoilla viemällä heille kukkia ja kynttilöitä.

Äitienpäivän kunniamerkki

Mustavalkoinen kuva äitienpäivän kunniamerkkien jakamisesta, kuvassa myös presidentti Urho Kekkonen.
Kunniamerkkiäitien esittely presidentti Urho Kekkoselle Tamminiemessä 1937. Valokuva: tuntematon. Kuva: Espoon kaupunginmuseo ja Asuntosäätiö.

Vuodesta 1946 alkaen, ansioituneille äideille on jaettu Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan mitali kultaristein. Sen myöntää Suomen tasavallan presidentti, joka luovuttaa kunniamerkin valituille äideille valtakunnallisessa äitienpäiväjuhlassa äitienpäivänä Säätytalossa Helsingissä.

Pitkään kunniamerkin sai suurperheiden äidit, mutta vuodesta 1997 eteenpäin lasten lukumäärää ei ole enää pidetty kunniamerkin tärkeimpinä myöntämiskriteereinä.

Kunniamerkin saajaa voivat ehdottaa kunnat, seurakunnat, yhdistykset ja muut yhteisöt sekä erityiskriteerein myös perheen omat lapset. Kunniamerkin saajaksi voi ehdottaa 40 vuotta täyttänyttä biologista äitiä, adoptioäitiä tai sijaisäitiä. Saajan ei tarvitse edustaa mitään ammattiryhmää tai yhteiskunnallista statusta, vaan hän voi olla työssäkäyvä, yksinhuoltaja, maatalon emäntä tai edustaa vähemmistöryhmiä, kuten saamelaisia tai maahanmuuttajia. Aluehallintoviraston verkkosivuilla kunniamerkin perusteluista kerrotaan näin:

Äitienpäiväkunniamerkki voidaan antaa eri-ikäisille, erilaisissa elämänpiireissä ja tehtävissä toimineille ja toimiville äideille. Palkitut ovat ansioituneet lasten ja nuorten esimerkillisinä kasvattajina, he ovat kantaneet yhteisvastuuta sekä tukeneet perhe-elämää ja vanhemmuutta. Lisäksi huomioon otetaan eri vähemmistöryhmien edustajia. Lasten lukumäärä ei ole määräävä peruste palkitsemiselle. Biologisten äitien lisäksi myös adoptio- ja sijaisäitejä voidaan ehdottaa palkittaviksi.

(Lähde: Aluehallintovirasto)

Suomen äidit

Vuonna 2021 Suomessa asuvista naisista äitejä on lähes 1,6 miljoonaa. Ensimmäisen lapsensa vuonna 2020 synnytti 19 545 naista. Yhdellä äidillä oli keskimäärin 2,25 lasta. Eniten Suomessa on kahden lapsen äitejä (668 569 äitiä). Toiseksi eniten on yhden lapsen äitejä (366 068 äitiä) ja kolmanneksi eniten kolmen lapsen äitejä (323 741 äitiä). Äideistä 10 %:lla oli neljä lasta tai enemmän.

Vuonna 2020 Suomessa syntyi yhteensä 46 463 lasta, joista suurin osa elokuussa (4 193 lasta). Poikia syntyi hieman enemmän kuin tyttöjä: 23 778 poikaa ja 22 685 tyttöä. Ensisynnyttäjien keski-ikä oli samaisena vuonna 29,7 vuotta ja kaikkien synnyttäjien keski-ikä oli 31,3 vuotta.

Vuonna 2019 ulkomailta Suomeen adoptoitiin 79 lasta, joista alle 18-vuotiaita oli 71. Suomen sisäisiä adoptioita tehtiin yhteensä 291, joista 197 lasta oli alle 18-vuotiasta.

(Lähde: Tilastokeskus)

Äitienpäivä muissa maissa

Äitienpäivää vietetään yli 50 maassa ympäri maailmaa. Päivän ajankohta tosin vaihtelee maittain. Yleisin ajankohta äitienpäivälle on toukokuun toinen sunnuntai, mutta joissakin maissa äitejä juhlitaan esimerkiksi 21.3. eli kevätpäiväntasauksen aikaan tai 8.3. eli kansainvälisenä naistenpäivänä. Jotkut maat viettävät äitienpäivää syksyn ja talven puolellakin, kuten esimerkiksi Venäjällä äitienpäivän ajankohtana on marraskuun viimeinen sunnuntai ja Indonesiassa 22.12.

Listan äitienpäivän ajankohdista ympäri maailman voit katsoa esimerkiksi tästä Wikipedian artikkelista.

Äitienpäivä 2025

Vuonna 2025 äitienpäivää vietetään sunnuntaina 11.5.

Pieni virkattu kissa toivottaa pienellä kyltillä hyvää äitienpäivää.
Kuva: Elina Salminen
Artikkelin lähteitä:
  • Kunnas, M. Aikamoinen ajantieto. Otava. 2016. ISBN 978-951-1-29930-1
  • Ollila, O, Palviainen, A. & Saarelma-Paukkala, M. Ajan tasalla. Suomalainen kalenteri tänään. 2019. Otava. ISBN 978-951-1-34593-0
  • Suuri perinnekirja – Suomalaista juhlaperinnettä ennen ja nyt. Karisto Oy Hämeenlinna. 7. painos. Toim. Satu Aalto, ISBN 978-951-23-3963-1
  • Vilkuna, K. Vuotuinen ajantieto. 22. painos. Otava. 1994. ISBN 951-1-12544-3
  • Äitienpäivä – Suomen Vanhempainliiton Amerikan tuliainen (Vanhempainliitto)

Artikkeli kuuluu seuraaviin kategorioihin

isänpäiväjuhlapyhäliputuspäivääitienpäivä

Aiheeseen liittyvät