Scroll top

Viattomien lasten päivä 28.12.

Neljäs joulupäivä eli 28.12. on pyhitetty viattomille lapsille. Päivä ei ole nykyään varsinainen pyhäpäivä, sillä vuonna 1772 joulun kaksi viimeistä pyhää, Evankelisti Johanneksen päivä ja viattomien lasten päivä muutettiin Ruotsi-Suomen kalentereissa arkipäiviksi. Päivän liturginen väri on punainen, vuodatetun veren väri.

Suomenlippu

28. joulukuuta

Viattomien lasten päivä

Viattomien lasten päivänä muistellaan Matteuksen evankeliumin (2:13-21) kertomusta Betlehemin lastenmurhasta sekä Jeesus-lapsen ja tämän perheen pakoa Egyptiin. Päivä liittyy läheisesti loppiaiseen, jolloin seurataan itämaantietäjien käyntiä Jeesus-lapsen luona. Herodes pyysi itämaantietäjiä kertomaan Jeesuksen olinpaikan, mutta he eivät koskaan palanneet Herodeksen luo, vaan menivät omiin maihinsa eri kautta.

Matteuksen evankeliumin mukaan Herodes raivostui, kun ei kyennyt löytämään Jeesus-lasta itämaantietäjien avulla ja määräsi kaikki alle kaksivuotiaat poikalapset tapettavaksi Betlehemissä ja sen ympäristössä. Jeesus oli kuitenkin turvassa, sillä Maria, Joosef ja Jeesus olivat jo matkalla turvaan Egyptiin. Sivullisilta uhreilta ei kuitenkaan vältytty ja viattomien lasten päivänä muistellaan niitä lapsia, jotka kuolivat Jeesuksen sijaan.

Kun Herodes huomasi, että tietäjät olivat pitäneet häntä pilkkanaan, hän raivostui. Hän antoi käskyn, että Betlehemissä ja sen lähistöllä oli surmattava kaikki kaksivuotiaat ja sitä nuoremmat pojat, sen ajan perusteella, jonka hän oli tietäjiltä saanut selville. Näin kävi toteen tämä profeetta Jeremian lausuma ennustus: — Ramasta kuuluu huuto, itku ja kova valitus. Raakel itkee lapsiaan eikä lohdutuksesta huoli, sillä heitä ei enää ole.’

Lasten murha – totta vai legendaa?

Tapettujen lasten määrä vaihtelee kirjallisuudessa. Kreikkalaisen kirjallisuuden mukaan Herodes tapatti 14 000 poikalasta, kun taas syyrialaiset puhuvat 64 000 ja monet keskiaikaiset kirjailijat 144 000 lapsesta. Nykyään tiedetään, että Betlehem oli varsin pieni kaupunki tuohon aikaan, joten monet uudemmat kirjailijat ovat laskeneet määrän 6–20 lapseen.

Kertomuksen todenperäisyyttä on jopa epäilty kokonaan, sillä Herodeksen elämästä laajasti kirjoittanut Flavius Josephus ei ole maininnut lastenmurhaa ollenkaan. Se on outoa, sillä ensimmäisellä vuosisadalla elänyt kirjoittaja on kuvannut Herodeksen hallintoaikaa laajemmin kuin Uusi Testamentti Jeesuksen elämää. Joko lapsia ei ole siis tapettu ollenkaan tai määrä on ollut niin pieni, että lasten murhauttaminen ei ole ollut edes mainitsemisen arvoista Herodeksen muiden tekojen rinnalla. Oli kuitenkin kyseessä sitten 100 000 lasta, yksi ainoa tai vain legenda, on kuitenkin päivän sanoma koskettava.

Tämän tiedämme Herodeksesta

Mielikuvamme Herodeksesta perustuvat yleensä Matteuksen versioon ensimmäisen joulun tapahtumista. Josefuksen teokset antavat kuitenkin kuninkaasta monivivahteisemman kuvan. Alun perin Herodes on jopa vaikuttanut varsin lahjakkaalta ja sivistyneeltä nuorukaiselta.

Iän karttuessa tästä kuitenkin kehkeytyi vainoharhainen kuningas ja mustasukkainen, kymmenen kertaa avioitunut mies. Herodes surmautti elämänsä aikana useita ihmisiä, mukaan lukien yhden vaimoistaan ja kolme poikaansa. Erään tarinan mukaan Augustus (Rooman keisari) sanoi: ”On parempi olla Herodeksen sika (ous) kuin tämän poika (houios)”. Tällä viitataan juutalaiseen lakiin, jonka mukaan sikoja ei saa syödä, eikä tämän vuoksi myöskään tappaa. Herodeksen omat pojat ovat kuitenkin olleet jo tuossa vaiheessa aikuisia, joten lastenmurhalla tuskin viitataan heihin.

Viattomien lasten päivän perinteitä

Muinaisessa kansanperinteessä 28. joulukuuta on nähty huonoa onnea tuottavana päivänä. Erään lontoolaisen sanakirjan (vuodelta 1855) mukaan päivä oli niin epäonninen, että se viikonpäivä, jolle joulukuun 28. päivä sijoittui, muuttui epäonniseksi seuraavaan viattomien lasten päivään saakka. Työntekoa välteltiin, eikä kukaan halunnut mennä naimisiin tuona päivänä. Englannin kuningas Edward IV jopa siirsi kruunajaisiaan myöhemmälle päivälle, jotta häntä ei kruunattaisi noin epäonnisena päivänä.

Erityisen epäonninen päivä oli kuitenkin lapsille. Englannissa uskottiin 1600-luvulle asti, että lasten rituaalinen hakkaaminen kepeillä viattomien lasten päivänä tuo hyvää onnea ja muistuttaa lapsia kuningas Herodeksen julmuudesta ja lasten kärsimyksestä. Myös Ranskassa lyötiin lapsia, tosin vain niitä, jotka jäivät tuona aamuna liian pitkäksi aikaa sänkyyn nukkumaan. Tämä perinne on lasten onneksi jäänyt historiaan.

Nykyään Meksikossa, Espanjassa ja muissa Latinalaisen Amerikan maissa joulukuun 28. päivä vastaa aprillipäivää. Lähimmäiset huijaavat päivän aikana toisiaan, mutta myös media laittaa valeuutisia liikkeelle kyseisenä päivänä. Tapa linkittyy Evankeliumin kertomuksessa siihen, kuinka Herodes tuli ”huijatuksi”, kun Jeesus ei ollutkaan yksi surmatuista lapsista. Ulkopuolisen korvaan tämä saattaa kuulostaa epäkunnioittavalta, mutta kaikki vitsit ja huijaukset tehdään hyvässä hengessä.

Aiheeseen liittyvät

Aurinkoinen järvimaisema juhannuksena. Aurinko paistaa pilvettömällä taivaalla tyynelle järvellä, järven rannassa myös laituri ja sorsafiguuri.

21.-22. kesäkuuta

Juhannus 21.-22.6.

Lue lisää

31. joulukuuta - 1. tammikuuta

Uusivuosi 31.12-1.1.

Lue lisää

24.-26. joulukuuta

Joulu 24.-26.12.

Lue lisää