Ystävänpäivä 14.2.

• Ystävänpäivä Suomessa
• Ystävänpäivän historia ja perinteet
  • Hedelmällisyysjuhla antiikin Roomassa
  • Valentinen päivä marttyyrin kunniaksi
  • Käsintehdyistä korteista kulutusjuhlaksi

Ystävänpäivä Suomessa

Helmikuun 14. päivä vietetään Suomessa ystävänpäivää. Ystävänpäivä on muunnos kansainvälisestä Valentinen päivästä (Valentine’s Day), joka on muun muassa Yhdysvalloissa yksi tärkeimmistä juhlapäivistä. Monissa muissa maissa päivä on erityisesti rakastavaisten juhlapäivä, mutta suomalaiset muistavat ystävänpäivänä laajemmin kaikkia läheisiään, erityisesti ystäviään. Suomessa ystävänpäiväkortteja ja lahjoja voikin antaa niin puolisolle, hyvälle ystävälle kuin puolitutulle naapurillekin.

Ystävänpäivä rantautui Suomeen Tampereen sydänyhdistyksen aloitteesta vuonna 1979. Sydänyhdistys keksi yhdistää omaan markkinointiinsa kansainvälisenä ystävänpäivän tunnuksena käytetyn punaisen sydämen. Kun Suomen Punainen Risti vielä painatti ensimmäiset ystävänpäiväkortit Suomessa, juhlan menestys oli taattu. Nykyään se onkin toisiksi suosituin korttipäivä joulun jälkeen.

Suomen kalentereihin ystävänpäivä tuli salakavalasti, sillä se merkattiin yliopiston almanakkaan 1990–91 puolivahingossa ilman yliopiston virallista päätöstä. Syynä tähän oli kustantajan vaihto. Ystävänpäivä sai kuitenkin virallisen tunnustuksen yliopistolta vuonna 1996.

Ystävänpäivän historia ja perinteet

Hedelmällisyysjuhla antiikin Roomassa

Valentinen päivän nimi viittaa pyhään Valentineen, mutta jotkut uskovat, että päivän juuret ulottuvat aina antiikin Roomaan asti ja että päivässä olisi piirteitä pakanallisista juhlista. Antiikin Roomassa kunnioitettiin helmikuun puolivälissä Junoa, roomalaista naisten ja avioliiton jumalatarta sekä juhlittiin Lupercalia, puhdistumisen ja hedelmällisyyden juhlaa. Helmikuun 15. päivänä juhlittavaan Lupercaliaan kuului eläinten uhraamista, jonka jälkeen nuoret miehet juoksentelivat ympäriinsä ja läimäyttelivät uhrattujen eläinten nahoista tehdyillä ruoskilla vastaantulevia. Väitetään, että naiset jopa tarjosivat ihoaan ruoskille, sillä rituaalin uskottiin lisäävän hedelmällisyyttä ja helpottavan synnytystä.

Joidenkin lähteiden mukaan juhlien aikana naiset myös kirjoittivat nimensä lappusille, jotka sitten sekoitettiin keskenään. Miehet puolestaan vetivät kukin yhden lapun itselleen saaden näin seuralaisen juhlien ajaksi tai joissain tapauksissa koko loppuvuodeksi. Tässä on nähty yhtäläisyyksiä rusettiluisteluun, joka on ystävänpäivänä suosittu seuraleikki. Rusettiluistelussa luisteluparit on etukäteen arvottu lappusien avulla ja tarkoituksena on löytää oma pari joukkiosta.

Pakanallinen juhla säilytti suosionsa vielä pitkään sen jälkeen, kun kristinusko oli vallannut Rooman valtakunnan. Lopulta Lupercalia määrättiin lopetettavaksi ja 14. helmikuuta omistettiin pyhälle Valentinukselle. Raaka juhla ei juurikaan vastannut sitä romanttista juhlapäivää, joka nykyään tunnetaan. Voi kuitenkin olla, että osa juhlan hedelmällisyyteen ja parin valintaan liittyvistä perinteistä sulautui kristinuskon tapoihin.

Valentinen päivä marttyyrin kunniaksi

Pyhän Valentinuksen tarina on yhä mysteeri. Katollisen kirkon historiasta löytyy mainintoja useammastakin Valentinuksesta, joten ei ole varmuutta siitä, ketä heistä Valentinen päivänä juhlitaan. Ainoa varma tieto on se, että Valentinus-nimisen (eng. St. Valentine) henkilön hauta löytyy Via Flaminialta, Rooman pohjoisosasta. Suurin osa Valentinus-legendoista kuitenkin viittaa roomalaiseen pappiin tai Ternin piispaan, jotka mestattiin 200-luvulla keisarin toimesta.

Erään legendan mukaan Rooman keisari Claudius II:n ollessa vallassa naimisissa olevia miehiä pidettiin naimattomia huonompina sotilaina, sillä koti-ikävän uskottiin tekevän heistä innottomampia taistelijoita. Väitetäänkin, että Claudius II yritti vahvistaa armeijaansa kieltämällä nuorukaisia avioitumasta. Valentinus-pappi kuitenkin päätti uhmata keisaria ja vihki salaa nuoria sotilaita. Kun Valentinus jäi kiinni, keisari määräsi hänet mestattavaksi. Valentinuksen odottaessa tuomiotaan tyrmässä nuoret rakastavaiset lähettivät hänelle kirjeitä ja pieniä lahjoja kiitokseksi. Tämän uskotaan aloittaneen ystävänpäivän lahjaperinteen.

Toisen tarinan mukaan Valentinus oli joutunut vankilaan yritettyään auttaa kristittyjä. Vankeusaikana Valentinus rakastui vartijan sokeaan tyttäreen, jolle lähetteli kirjeitä. Joidenkin uskomusten mukaan pyhä Valentinus myös paransi vartijan tyttären sokeuden. Lisäksi hänen väitetään allekirjoittaneen viimeisen kirjeensä sanoilla: Sinun Valentinesi. Tätä allekirjoitustapaa käytetään yhä monissa maissa, kun salainen ihailija haluaa lähettää ystävänpäiväkortin ihastukselleen. Kaikissa näissä legendoissa Valentinus kuvataan sankarillisena ja romanttisena hahmona, mikä on todennäköinen syy sille, että keskiajalle tultaessa Valentinuksesta oli tullut yksi suosituimmista pyhimyksistä Englannissa ja Ranskassa.

Käsintehdyistä korteista kulutusjuhlaksi

Valentinen päivän romanttisilla perinteillä ja uskomuksilla on pitkä historia erityisesti Englannissa ja Ranskassa, joissa vietettiin jo 1300-luvulla ystävänpäivän juhlia ja järjestettiin rusettiluistelun kaltaisia seuraleikkejä. Englannissa kuningas Henrik VIII julisti päivän viralliseksi juhlapäiväksi vuonna 1537.

Englannista on lähtöisin monia juhlaan liittyviä uskomuksia ja perinteitä, kuten tapa lähettää nimettömiä, käsin koristeltuja viestejä ystäville ja salaisille ihastuksenkohteille. 1800-luvun alussa myös ensimmäiset kaupalliset Valentinen päivän -kortit tulivat myyntiin Englannissa. Englannista Valentinen päivä levisi Amerikkaan 1800-luvun lopulla, jossa siitä on muodostunutkin yksi tärkeimmistä juhlapäivistä.

Vanhoja ystävänpäivän uskomuksia:

• Helmikuun 14. päivän aamuna ensimmäinen vastaantuleva on sinun valentinesi eli ”se oikea”.  Tosin huijata voit pitämällä silmät kiinni kunnes vastaantulija on mieluinen.
• Jos ystävänpäivänä tyttö halkaisee omenan, hän voi laskea sen siemenistä, kuinka monta lasta hän tulee saamaan elämässään.
• Etelä-Euroopassa uskotaan, että linnut valitsevat juuri ystävänpäivänä itselleen kumppanin.

Yhdysvaltojen lisäksi Valentine’s Day on nykyään suosittu erityisesti Britanniassa, Kanadassa ja Australiassa, mutta sitä juhlitaan myös esimerkiksi Argentiinassa, Ranskassa, Meksikossa ja Etelä-Koreassa.  Perinteet ja tottumukset vaihtelevat maittain, mutta yleisesti ottaen nykyaikaista ystävänpäivää on kritisoitu materialistiseksi ja kaupalliseksi. Jo pelkästään amerikkalaiset kuluttavat Valentinen päivän makeisiin, kortteihin, suklaaseen, kukkiin ja koruihin vuosittain jopa 18 miljardia dollaria.

Lue myös Suomen muista juhlapyhistä.

Ystävänpäivä 2025

Vuonna 2025 14. helmikuuta vietettävä ystävänpäivä osuu torstaille.