Scroll top

Laskiainen 11.2. ja 13.2.

Laskiaissunnuntaita vietetään seitsemän viikkoa ennen pääsiäistä. Sitä vietetään aikaisintaan 3. helmikuuta ja myöhäisimmillään 9. maaliskuuta. Laskiaistiistaita puolestaan vietetään laskiaissunnuntain jälkeisellä viikolla.

Suomenlippu

11. helmikuuta ja 13. helmikuuta

Laskiainen

Laskiaisen nimen alkuperä on epäselvä, mutta todennäköisesti sillä viitataan mäenlaskun sijaan paastoon laskeutumiseen. Laskiaistiistai on nimittäin katolisen perinteen mukaan viimeinen päivä ennen pääsiäistä edeltävää 40 arkipäivän eli seitsemän viikon pituista paastonaikaa.

Siinä missä paastonaika on katumuksen ja ripittäytymisen aikaa, on sitä edeltävä laskiainen kuitenkin merkinnyt riehakasta juhlintaa ja iloista tunnelmaa.

Karnevaalit

Sana ”karnevaali” tulee latinankielen sanoista carne ja vale eli ”hyvästi liha”. Se siis viittaa suoraan paaston aloittamiseen, joka perinteisesti tarkoittaa lihasta luopumista.

Katolisessa kirkossa lihansyöntikielto on vuosien varrella keventynyt huomattavasti, mutta paastoa edeltävät karnevaalit ovat yhä iso osa laskiaisen juhlintaa.  Esimerkiksi Rio de Janeirossa juhlitaan sambakarnevaaleja laskiaissunnuntaista laskiaistiistaihin ja New Orleansissa vietetään Mardi Grasia eli rasvatiistaita.

Rio de Janeiro karnevaalit laskiaisena
Karnevaalihumua Rio de Janeirossa.

Suomessa laskiaista ei enää juurikaan yhdistetä kristinuskoon ja sen merkitys paaston aloittajana on kadonnut, mutta juhlaan liittyy yhä vahvasti muista merkkipäivistä poikkeava iloinen tunnelma.

Enteitä ja mäenlaskua

Esiteollisessa Suomessa laskiaistiistai merkitsi päivää, jona pellavien, hamppujen ja villojen kehruut tuli saada päätökseen. Valon lisääntyessä voitiin nimittäin aloittaa enemmän valoa vaativa kankaiden kudonta. Laskiainen merkitsi siis erityisesti naisten työnjuhlaa. Useimmat laskiaisen ennusteet ja uskomukset liittyivät juuri naisten töihin, kuten karja- ja viljelyonneen:

  • Jos kehräämistä jatkettiin laskiaisena, tiesi se epäonnea perheelle tulevaisuudessa.
  • Kotiaskareet tuli lopettaa iltapäivällä, jotta työt etenisivät hyvin koko vuoden.
  • Mitä varhaisemmin lehmät juotettiin ja ruokittiin, sitä varhaisemmin ne tulisivat kesällä metsästä kotiin.
  • Saunassa kuului istua äänettömästi, jotta hyönteiset eivät kesällä kiusaisi.

Mäenlaskua ja rekiajeluita

Erityisesti tärkeään pellavaan liittyi paljon uskomuksia ja laskiaismäessä olikin perinteisesti tapana huutaa ”pitkiä pellavia, hienoja hamppuja, nauriita kuin lautasia, räätiköitä kuin nurkanpäitä”. Lisäksi uskottiin, että mitä pidemmälle kelkka lipui, sitä pidempiä pellavista ja hampuista tulisi. Nykyään yhteys pellavaan on kadonnut, mutta mäenlasku on edelleen suosittu laskiaisen vietto perinne.

Isä ja lapsi pulkkamäessä laskiaisena
Pulkkamäkeen suuntaavat niin lapset kuin aikuisetkin.

Myös laskiaisajot eli rekiajelut ovat olleet Suomessa suosittuja. Rekiajeluiden esikuvana ovat toimineet Ruotsin vallan ajan säätyläisten rekiretket sekä Pietarin laskiaisajelut. Luistelutapahtumia on puolestaan järjestetty siitä lähtien, kun luistelu on tullut muotiin Euroopassa 1800-luvulla.

Laskiaisen perinneruoat

Paaston aikana kristityt ovat perinteisesti luopuneet lihasta kalaa lukuun ottamatta sekä joissain tapauksissa myös maitotuotteista ja kananmunista. Laskiainen on ollut monissa paikoissa viimeinen päivä syödä runsaasti näitä kiellettyjä ruoka-aineita ja se näkyykin laskiaisen perinneruoissa.

Suomessa paastoa ei ole harjoitettu enää uskonpuhdistuksen jälkeen, mutta runsas syöminen liitetään yhä laskiaiseen. Uskomusten mukaan ruokaa on pitänyt olla runsaasti ja sen on täytynyt olla erityisen rasvaista, jotta ruoan riittävyys ja karjaonni olisivat taattuja tulevana vuonna. Lisäksi mitä enemmän rasva kiilteli sormissa ja suunpielissä, sitä paremmin kotieläimet lypsäisivät ja lihoisivat. Rasvarieskat, läskipannukakut ja siansorkat kuuluivatkin ennen vanhaan laskiaisen herkkuihin. Runsauden ajateltiin jatkuvan koko vuoden myös, jos pöydän kattausta ei tyhjennetty koko päivänä.

Laskiaispulla

Laskiaispullaperinne on peräisin 1600-luvun Ruotsista, josta se levisi Suomeen vuosikymmeniä myöhemmin. Ruotsissa laskiaispulla tunnetaan nimellä semla ja se on toisinaan maustettu myös sahramilla. Varakas väki suosi mantelimassatäytettä ja köyhempi väki nautti pullansa kuumaan maitoon kastettuna.

laskiaispulla
Nykyään myös kerma- ja hillotäytteiset laskiaispullat ovat yleisiä Suomessa.

Hernekeitto

Paastoamisen aikaan lihan syöminen oli kiellettyä lukuun ottamatta kalaa. Varakkaat söivätkin paljon kalaruokia, mutta köyhemmille kala oli usein liian kallista. Näissä perheissä pavut ja herneet korvasivatkin puuttuvan lihan paastopäivinä.

Pohjolassa talonpoikien ruoat olivat usein muutenkin niukkoja, joten herne- ja papuruoat toivat toivottua vaihtelua. Kun ei enää tarvinnut välittää, voitiin hernekeiton joukkoon alkaa lisäämään myös lihaa.

Pannukakkuja ja blinejä

Suomessa hernekeiton kaveriksi tarjoillaan usein pannukakkua. Pannukakut ovat tavanomaista laskiaisherkkua myös useissa muissa maissa, sillä pannukakkuihin on saatu käytettyä paaston aikana kiellettyjä ruoka-aineita, kuten voita ja munia. Näin niitä ei jouduttu heittämään hukkaan.

Venäjällä puolestaan laskiaisena tarjoillaan blinejä. Perinteisesti blinit syödään esimerkiksi smetanan, kaviaarin, raa’an sipulin tai suolakurkkujen maustamina.

Laskiainen 2025

Vuonna 2025 laskiaissunnuntaita vietetään 2.3. ja laskiaistiistaita 4.3.