Isänpäivä 10.11.

Kalenteriin isänpäivä lisättiin ensimmäistä kertaa jo vuonna 1970, tosin tämä päätös tehtiin ilman Helsingin yliopiston hyväksyntää, joten päivä poistettiin kalentereista vuonna 1973. Takaisin päivä ilmestyi kalentereihin vuonna 1987, kun Helsingin yliopisto katsoi päivän vieton olevan vakiintunutta Suomessa. Samalla isänpäivä sai merkinnän liputuspäiväksi.

Isänpäivän ajankohta vaihtelee maittain paljonkin, mutta suurimmassa osassa Pohjoismaita (Suomi, Norja, Ruotsi ja Islanti, ja Baltian maista Viro) sitä vietetään marraskuun toisena sunnuntaina.

 

• Isänpäivän historia lyhyesti
• Isänpäivän vietto
• Vuoden Isä -palkinto
• Suomen isät

 

Isänpäivän historia lyhyesti

Isänpäivän (kuten äitienpäivänkin) historia juontaa juurensa Yhdysvaltoihin. Tarina kertoo, että vuonna 1909 eräs rouva John Bruce Dodd oli lastensa kanssa kuuntelemassa kirkossa äitienpäivän saarnaa. Saarnan aikana rouva Dodd alkoi muistelemaan isäänsä, joka oli huolehtinut perheen seitsemästä lapsesta heidän äitinsä kuoleman jälkeen. Rouva Dodd mietti, että kyllä isilläkin on oikeus omaan juhlapäiväänsä kuten äideilläkin. Saarnan jälkeen rouva Dodd lähestyi saarnan pitänyttä pappia ideansa kanssa. Pappi innostui tästä ideasta ja pian koko seurakunta saatiin tukemaan ideaa.

Isänpäivä oli kuitenkin pitkään aika tuntematon juhlapäivä Yhdysvalloissakin; siitä mainittiin oikeastaan vain saarnoissa, vaikka tietoisuutta päivästä yritettiin kasvattaa kirkon ulkopuolellakin. Jokunen vuosi vierähti ennen kuin presidentti John Calvin Coolidge julisti isänpäivän kansalliseksi juhlapäiväksi. Tämä tapahtui vuonna 1924.

Isänpäivä lähti pikkuhiljaa leviämään muualle maailmaan. Pohjoismaista isänpäivää vietettiin ensimmäisenä Ruotsissa vuonna 1931. Päivän ajankohta vaihteli alkuun paljonkin, mutta ruotsalaisten liikemiesten ehdotuksesta isänpäivä vakiinnutettiin marraskuun toiseksi sunnuntaiksi vuonna 1949. Syyksi ajankohdan valintaan sanottiin, että juhlalla haluttiin tuoda valoa pimeään vuodenaikaan, mutta myös siksi, että liikemiehet halusivat kulutusjuhlan syksyn juhlattomaan aikaan.

Suomeen isänpäivä rantautui 1960-luvulla, mutta vasta seuraavalla vuosikymmenellä, 1970-luvulla, päivää alettiin viettämään vakiintuneesti. Päiväksi valikoitui Ruotsin ajankohta eli marraskuun toinen sunnuntai.

Isänpäivän vietto

Isänpäivän perinteisiin kuuluu aika pitkälle samanlaiset perinteet kuin äitienpäiväänkin. Isälle saatetaan tuoda esimerkiksi aamupala ja kahvi sänkyyn. Samalla perheen pienimmät saattavat laulaa isälle jonkin laulun.

Usein isälle annetaan myös jokin pieni lahja. Lahjaideoita löytyy varmasti isänpäivän aikaan paljonkin mediassa näkyvistä ja kuuluvista mainoksista, mutta usein kuulee, että suosituin lahja on yhdessäolo perheen kesken ja vaikkapa itse tehty kortti. Kouluissa ja päiväkodeissa onkin monesti tapana askarrella isänpäivän alla kortti isälle.

Toki isää voi muistaa muillakin lahjoilla. Isästä riippuen, suosikkilahja saattaa olla esimerkiksi joku tietokirja tai dekkari, urheiluvaatteet tai -varusteet, erilaiset tekniset vimpaimet ja vekottimet, laskuvarjohyppy tai jokin muu elämys, tai vaikkapa ihan vaan illallinen ravintolassa.

Isänpäivänä muistetaan usein myös isoisiä. Heidän luonaan vieraillaan lahjojen ja kukkien kera sekä nautitaan vaikka yhteisestä kahvihetkestä. Edesmennyttä isoisää muistetaan esimerkiksi viemällä kukkia ja kynttilöitä haudalle.

Vuoden Isä -palkinto

Isänpäivän tienoilla on vuodesta 2006 alkaen palkittu Vuoden Isä. Sosiaali- ja terveysministeriön perusteet palkinnon saajalle ovat:

Palkinto jaetaan henkilölle, joka on edistänyt omalla esimerkillään ja toiminnallaan isyyden merkityksen tunnistamista ja lisännyt näin sen arvostusta. Palkinnolla halutaan vaikuttaa siihen, että aktiivinen isyys saisi enemmän jalansijaa yhteisessä ajattelutavassa. Tavoitteena on vahvistaa isyyttä, tukea työn ja perheen yhteensovittamista, edistää lapsen etua sekä miesten ja naisten tasa-arvoa.

(Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö)

Palkinnon saajan päättävät sosiaali- ja terveysministeri ja peruspalveluministeri vuorovuosina.

Suomen isät

Vuonna 2020 Suomessa asuvista 15–83-vuotiaista miehistä 57 % on isiä. Numeroina tämä on n. 1,3 miljoonaa, kun lasketaan yhteen biologiset ja adoptioisät. Biologisiksi isiksi viime vuonna tuli 18 800 tuli miestä ja adoption kautta ensimmäisen lapsen sai 80 miestä.

Ensimmäinen lapsi syntyy perheeseen, kun isä on keskimäärin 31,6-vuotias ja yhdellä isällä on keskimäärin 2,26 lasta.

Eniten on kahden lapsen isiä; heitä on 564 600. Toisena tulevat yhden lapsen isät (n. 315 400) ja kolmantena kolmen lapsen isät (n. 273 200). Isiä, joilla on lapsia 4 tai enemmän, on 10,3 %.

(Lähde: Tilastokeskus)

 

Isänpäivä 2025

Vuonna 2025 isänpäivää vietetään sunnuntaina 9.11.