Ruotsalaisuuden päivä, svenska dagen 6.11.

Ruotsalaisuuden päivää, svenska dagenia, vietetään 6.11. Vuonna 2024 tämä päivä on keskiviikko. Päivä tunnetaan myös nimellä Kustaa Aadolfin päivä. Ruotsalaisuuden päivää on vietetty vakiintuneella paikalla vuodesta 1908 lähtien. Kalenteriin se lisättiin kuitenkin vasta vuonna 1979.

Ruotsalaisuuden päivän historia lyhyesti

Kuningas Kustaa II Aadolf muotokuvapiirros, kuvan ympärillä kirjoitusta latinaksi.

Kuningas Kustaa II Aadolf. Kuva: Museovirasto, Historian kuvakokoelma.

Ruotsalainen kansanpuolue perustettiin vuonna 1906 ajamaan ruotsinkielisten asiaa. Vuonna 1907 puolue päätti alkaa viettämään erityistä ruotsalaisuuden päivää, jonka tarkoituksena on vahvistaa ruotsinkielisten yhteenkuuluvuutta kansakunnassa sekä oikeutta käyttää ruotsin kieltä Suomessa.

Päivällä haluttiin myös osoittaa vastalause venäläisten sortoa vastaan sekä puolustaa ruotsalaista yhteiskuntajärjestystä ja oikeusjärjestelmää. Vuonna 1908 ruotsalaisuuden päivää juhlittiin ensimmäistä kertaa.

Päiväksi valittiin Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolfin (1594–1632) kuolinpäivä. Hän oli Ruotsin kuningas vuosina 1611–1632. Kustaa II Aadolf kruunattiin kuninkaaksi hänen isänsä Kaarle IX:n kuoleman jälkeen. Tällöin hän oli vasta 16-vuotias.

Lukuisten voitokkaiden taisteluiden jälkeen Kustaa II Aadolf sai elämänsä aikana myös lisänimen “Pohjolan leijona”. Kuningas kaatui kolmikymmenvuotisen sodan aikana Lützenin taistelussa 6.11.1632.

Aluksi ruotsalaisuuden päivän juhlinta keskittyi paljon itse Kustaa II Aadolfin ympärille. Ruotsissa päivää kutsutaankin nimellä Gustav Adolfsdagen, Kustaa Aadolfin päivä. 1800-luvulla Kustaa II Aadolfin muistoa ja mainetta vaalittiin erityisesti ja vuonna 1894 hänen 300-vuotissyntymäpäiväänsä juhlittiin erilaisin juhlanäytännöin, soihtukulkuein sekä juhlapäivällisin. Nykyäänkin ruotsalaiset järjestävät muistotilaisuuden kuninkaalle 6.11. Lützeniin pystytetyn muistokiven ja kappelin luona.

Vaikka 1930-luvun Suomea varjostivat välillä katutappeluihin yltyneet kieliriidat, vuonna 1932 ruotsalaisuuden päivää juhlittiin myös tavallista suuremmin; olihan Kustaa II Aadolfin kuolemasta kulunut 300 vuotta.

Ruotsalaisuuden päivän juhlinta

Ruotsalaisuuden päivän perinteinen leivos, Kustaa Aadolfin leivos, koristeltuna Kustaa Aadolfin suklaasta tehdyllä kuvalla ja kermavaahdolla.

Kustaa Aadolfin leivos. Kuva: Malter/Hannes R, Wikimedia Commons.

Oleellisena osana päivän juhlintaa ruotsinkielisissä ja kaksikielisissä päiväkodeissa ja kouluissa lauletaan Modersmålets sång (Äidinkielen laulu), jonka on säveltänyt Johan Hagfors vuonna 1897. Kantaesityksensä kappale sai seuraavana vuonna 1898. Laulua pidetään suomenruotsalaisten epävirallisena kansallislauluna.

Ruotsalaisuuden päivällä on myös oma herkku: Kustaa Aadolfin leivos, jonka päälle on koristeltu marsipaanista tai suklaasta muovailtu kuninkaan siluetti. Leivonnaisen perinteen kerrotaan alkaneen Göteborgissa vuonna 1854. Leivonnaisella on useita eri versioita, mutta perinteisimmässä “mallissa” makuina ovat suklaa ja sitruuna. Syytä suklaan käyttöön ei tiedetä, koska kuninkaan elinaikana suklaa nautittiin kaakaojuoman eikä niinkään nykyään perinteisen suklaan muodossa. Tarina kuitenkin kertoo, että Kustaa II Aadolf olisi ollut perso makealle, joten häntä tuskin harmittaa nimikkoleivoksensa suklainen ainesosa.

Folktinget-järjestö on järjestänyt vuodesta 2000 alkaen myös ruotsalaisuuden viikon, jota vietetään aina ruotsalaisuuden päivän yhteydessä. Viikon tapahtumatarjontaan kuuluvat mm. erilaiset kulttuurielämykset, kuten teatteriesitykset sekä erilaiset tapahtumat kouluissa ja päiväkodeissa. Tämä kaikki ruotsin kielellä totta kai. Tapahtumat ovat ilmaisia ja niiden tarkoituksena on tuoda yhteen eri paikkakuntien ruotsin- ja suomenkielinen väestö.

Ruotsin kielen asema Suomessa

Suomen perustuslakiin sekä kielilakiin on kirjattu, että ruotsi on Suomen toinen virallinen kieli, ja että ruotsia puhuvilla on oikeus asioida sekä hoitaa asioitaan omalla kielellään esimerkiksi virastoissa ja muissa kaksikielisiksi määritellyissä laitoksissa.

Tilastokeskuksen mukaan ruotsia äidinkielenään puhuvia Suomen kansalaisia oli 287 871 eli 5,2 % väestöstä vuonna 2020. Eniten ruotsia puhuvia asuu Turun ympäristössä, Uudellamaalla, Pohjanmaalla sekä Ahvenanmaalla.