Scroll top

Mikael Agricolan päivä, suomen kielen päivä 9.4.

Vuonna 2022 Mikael Agricolan päivää, suomen kielen päivää vietetään lauantaina 9.4. Päivä on ollut vakiintunut liputuspäivä vuodesta 1978 lähtien. Samana vuonna päivä sai lisämääreensä ”suomen kielen päivä”.

Suomenlippu

9. huhtikuuta

Mikael Agricolan päivä, suomen kielen päivä

Poiketen muista merkkihenkilöiden liputuspäivistä, suomen kirjakielen isää, Mikael Agricolaa liputetaan hänen kuolinpäivänään. Tämä siksi, koska tarkkaa Agricolan syntymäpäivää ei tiedetä. Liputus 9. huhtikuuta käy kuitenkin hyvin ottaen huomioon sen, että toinen kirjakielemme isä, Elias Lönnrot, syntyi samana päivänä vuonna 1802.

Mikael Agricola, suomen kirjakielen isä

Albert Edelfeltin tekemä piirros Mikael Agricolasta.
Albert Edelfeltin tekemä piirros Mikael Agricolasta. Kuva: Wikimedia Commons

Mikael Agricola on ehkä nykyään jäänyt vähemmälle huomiolle kuin muut merkkihenkilöt, joiden kunniaksi liputetaan. Osasyynä saattaa olla se, että Agricolan syntymästä on kuitenkin kulunut jo viitisensataa vuotta. Toinen syy saattaa olla se, ettei Agricolasta ole säilynyt minkäänlaisia maalauksia, joten voi olla vaikea kuvitella mies nimen taakse. Kaikki hänen kunniakseen pystytetyt patsaat sekä maalatut maalaukset ja piirrokset on tehty oikeastaan taiteilijoiden omasta näkemyksestä.

Agricolasta on kuitenkin vakiintunut ulkonäkö, joka yleensä kuvaa hänet keskiaikainen papinpuku päällään. Useissa kuvissa ja maalauksissa hänet on kuvattu työskentelemässä kirjoitustöidensä äärellä.

Mikael Agricolaa ei aikanansa juhlittu. Hän ei edes saanut nimeänsä suurimpaan käännösteokseensa, Uuteen testamenttiin, koska kyseessä oli kirkollinen teos. Myöhemmätkään Uuden testamentin teokset eivät maininneet edeltävää kääntäjää, Mikael Agricolaa, nimeltä, vaikka häntä nimettömästi niissä kiiteltiinkin.

Mikael Agricola alkoi saamaan jonkin asteista tunnustusta vasta 1700-luvun lopulla ja 1800-luvulla hänet nostettiin muiden Suomen suurmiesten, J. L. Runebergin, J. V. Snellmanin ja Elias Lönnrotin, rinnalle.

Kaikesta huolimatta Mikael Agricola oli yksi suurimmista vaikuttajista aikoinaan. Hän kehitteli suomen kirjakieltä ja oli yksi tunnetuimmista uskonpuhdistajista eli reformaattoreista Suomessa. Hänen kynästään on lähtöisin ensimmäinen suomenkielinen kirja, ABCkiria, sekä lukemattomat suomenkieliset sanat, joita on käytössä vielä tänäkin päivänä. Ja tuskin on yhtäkään Suomen kansalaista, joka ei jo ala-asteella olisi edes kuullut Mikael Agricolasta.

Kuka oli Mikael Agricola?

Mikael Agricola, alun perin Mikael Olavinpoika, syntyi vuoden 1510 tienoilla Torsbyn kylässä, Pernajan kunnassa, nykyisellä itäisellä Uudellamaalla. Tarkkaa syntymäpäivää ei ole tiedossa, mutta tähän vuosilukuun on päädytty hänen myöhempien vaiheidensa tutkimusten kautta. Hänen isänsä oli varakas maatilallinen Olavi, äidin nimi ei ole säilynyt historiankirjoissa. Mikaelilla oli myös kolme sisarta, mutta heidänkään nimensä eivät ole tiedossa.

Suurena kysymyksenä historioitsijoiden ja kielitutkijoiden keskuudessa on ollut Mikaelin äidinkieli. Hän syntyi seudulla, jossa puhuttiin melkein poikkeuksetta ruotsia, joten olisi outoa, jos joukossa olisi yksi suomenkielinen perhe. Toisaalta hänellä oli erittäin hyvä suomenkielen taito; Mikaelhan kirjoitti ja käänsi teokset suomeksi. Oli niin tai näin, ainakin hänellä oli hyvä kielipää, koska molemmat ruotsi ja suomi sekä muutamat muut kielet häneltä sujuivat.

Mikael pääsi jo nuorena poikana kouluun. 1500-luvulla kouluun pääseminen ei ollut kovinkaan helppoa, mutta tätä luultavasti edesauttoi se, että isällä oli menestyvä maatila. Mikael aloitti opinnot kotikunnassaan ja pian hänen opettajansa, kirkkoherra Pärttyli, huomasi nuoren miehen lahjakkuuden opinnoissa.

Pärttylin suosituksesta Mikael suuntasi opintiellään seuraavaksi Viipuriin, jossa hän opiskeli Viipurin latinakoulussa. Tässä koulussa hän otti käyttöönsä latinalaisperäisen sukunimensä Agricola, joka tarkoittaa maanviljelijää. Opiskellessaan Mikael sai myös ensi kosketuksen uskonpuhdistuksen aatteisiin, joka tulisi suuresti vaikuttamaan hänen myöhempään elämäänsä.



Viipurin koulun jälkeen Mikael Agricolan matka suuntautui Turkuun. Hän toimi hetken piispan kanslian kirjurina, kunnes samaisen kanslian kansleri kuoli ja Agricola sai viran itselleen. Joidenkin lähteiden mukaan Agricola olisi näinä Turun vuosinaan aloittanut Uuden testamentin käännöstyön. Tämä suomennos ei kuitenkaan olisi valmis vielä reiluun kymmeneen vuoteen.

Agricola ei kuitenkaan vielä jäänyt lepäämään laakereilleen opintojen suhteen, vaan seuraavaksi hän suuntasi kohti Wittenbergin yliopistoa Saksaan. Wittenbergin yliopiston opettajiin kuului muun muassa kuuluisa uskonpuhdistaja Martti Luther. Hänen opissaan Agricola sai lisää pontta ajamaan uskonpuhdistusta myös Suomessa. Koulussa Agricola opetteli mm. kreikkaa, koska hän halusi tehdä Raamatun käännöksen mahdollisimman tarkasti sen alkuperäisestä kielestä.

Agricola valmistui vuonna 1539 maisteriksi. Valmistumisen jälkeen Agricola suuntasi takaisin Suomen Turkuun, jolloin hänet nimettiin Turun koulun rehtoriksi. Tuohon aikaan oli tapana, että maisteri, joka on viimeksi palannut ulkomailta, saa rehtorin viran hoitaakseen. Tätä virkaa Agricola hoiti vuoteen 1548 saakka, kunnes Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa erotti hänet tehtävästään verotuserimielisyyksien vuoksi.

Rehtorin viran ohella Agricola toimi myös Turun tuomiokapitulin kirjurina. Hän myös avioitui Birgitta Olavintyttären kanssa ollessaan Turun koulun rehtori. Tarkkaa vihkimispäivämäärää ei ole tiedossa. Pariskunta sai (ainakin) yhden lapsen, Kristianin. Hänen syntymäpäiväkseen on kirjattu 11.12.1550. Muista mahdollisista lapsista ei ole jäänyt tietoa historiankirjoihin.

Kun edellinen Turun piispa Martti Skytte kuoli vuonna 1550, kuningas Kustaa Vaasa nimesi Mikael Agricolan hänen seuraajakseen. Tämä tapahtui tosin vasta muutaman vuoden jälkeen, vuonna 1554. Alkuvuodesta 1557 kuningas Kustaa Vaasa lähetti Agricolan Moskovaan rauhanneuvotteluihin. Ruotsin ja Venäjän välillä oli jo jonkin aikaa ollut rauhattomuuksia ja rajariitoja, ja molemmat osapuolet halusivat vihdoin jättää jatkuvan sotimisen taakseen. Rauhanneuvottelut venyivät maaliskuun lopulle saakka, mutta neuvottelijat pääsivät vihdoin kotimatkalle.

Kotimatkalla Agricola sairastui äkillisesti. Hän poikkesi Kuolemajärven Kyrönniemen pitäjään apua hakemaan, mutta mikään ei enää auttanut hänen sairauteensa. Mikael Agricola kuoli samaisessa kylässä 9. huhtikuuta 1557. Agricola haudattiin Viipuriin, mutta hänen hautapaikastaan ei ole mitään merkintää.

1900-luvun alussa Viipurissa paljastettiin Mikael Agricolan muistopatsas Viipurin uuden tuomiokirkon edustalla. Tämä patsas kuitenkin katosi siirtoprosessin yhteydessä talvisodan aikana. Agricolan kuolinpaikalle Kyrönniemen pitäjään on pystytetty muistomerkki. Tämä muistomerkki löytyy seuraavista koordinaateista: 60°15’55,7″N, 28°54’39,9″E (Lähde: Sotahistorialliset kohteet).

Kääntäjä ja kirjailija Mikael Agricola

Mikael Agricolan alkuperäinen muistopatsas Viipurin tuomiokirkon edustalla 1900-luvun alkupuolella.
Mikael Agricolan alkuperäinen muistopatsas Viipurin uuden tuomiokirkon edustalla 1900-luvun alussa. Kuva: Museovirasto, Historian kuvakokoelma

Hoitaessaan rehtorin ja kirjurin virkaa, Mikael Agricola teki samaan aikaan käännöstöitä sekä kirjoitti omia tekstejään. Hänen ensimmäinen kirjansa, ABCkiria, painettiin 1543 tai 1544. Tämä ei kuitenkaan ole nykyisen kaltainen aapinen, vaikka nimi siihen ehkä viittaakin. Kirjassa kyllä esiteltiin suomen kielen aakkoset ja joitakin tavutussääntöjä, mutta loppuosa kirjasta koostui mm. katekismuksesta, kymmenestä käskystä sekä eri rukouksista. Kirja olikin enemmän suunnattu papeille, jota he voisivat käyttää apunaan esimerkiksi jumalanpalveluksissa.

Seuraava Agricolan kirja olikin jo hieman isompi kooltaan. Jos edellinen ABCkiria oli vain noin 24 sivua pitkä, seuraava, vuonna 1544 julkaistu Rucouskiria, oli pituudeltaan n. 800 sivua. Toki koko kirja ei ollut pelkkää tekstiä, joukossa oli myös paljon kuvituksia.

Kuten ABCkiria, myös Rucouskiria sisälsi nimensä mukaisesti rukouksia. Tämän lisäksi kirjassa oli suomenkielinen kalenteri, ensimmäinen sellainen historiassa. Tässä kalenterissa Agricola käsitteli tietoa eri kuukausista, esimerkiksi missä kuussa kannattaa tehdä mitäkin maataloustöitä, kuukaudelle sopivat syömiset ja juomiset sekä miten itseään kannattaa hoitaa kyseisenä kuukautena.

Näiden ohella Rucouskiria sisälsi myös paljon astrologista tietoa eli miten tähtiä kannattaa lukea. Agricolan aikaan astrologia on vakavasti otettava tieteenlaji ja ihmisiä kannustettiin tutkimaan tähtiä, jotta he ymmärtäisivät elämäänsä ja tulevaisuuttansa.

Seuraava Agricolan teos oli todella merkittävä Suomen uskonpuhdistuksessa, koska uskonpuhdistuksen periaatteisiin kuului, että kansalaisten täytyy saada kuulla Jumalan sanaa omalla kielellään. Vuonna 1548 Agricola julkaisi Uuden testamentin käännöksen nimellä Se Wsi Testamenti. Tässä kirjassa oli 718 sivua, mutta kuten Rucouskiriakin, kuvia löytyi tekstin joukosta.

Kaiken kaikkiaan Uuden testamentin käännöstyö oli kestänyt ainakin 11 vuotta ja käännöstyön hitauden ymmärtää. Agricolalla ei ollut käytössään minkään sortin sanakirjoja eikä muutakaan laajasti kirjoitettua suomenkielistä tekstiä. Suomen kieltä ei yksinkertaisesti ollut vielä lainkaan kirjoitetussa muodossa. Hänen kerrotaan vertailleen erikielisiä alkutekstejä keskenään (mm. kreikka ja ruotsi) ja niistä pyrkinyt ymmärtämään sanan tarkan ja alkuperäisen merkityksen.



Seuraavat Agricolan teokset ilmestyivät vuonna 1549. Hän käänsi Visbyn merilain alasaksasta ruotsiksi sekä julkaisi teokset Messu eli Herran Echtolinen, Käsikiria ja Se meiden Herran Jesusen Christusen Pina. Kolme viimeksi mainittua teosta olivat kaikki uskonnollisia, kuten nimet ehkä viittaavatkin. Messu sisälsi esimerkiksi jumalanpalveluksen messutoimituksen kaavan suomeksi, Käsikiriaan oli kirjattu erilaisia kirkon toimituksia, mm. kaste, avioliittoon vihkiminen ja ruumiinsiunaus. Se meiden Herran Jesusen Christusen Pina (usein lyhennetty Piina) kertoo neljän Uuden testamentin evankeliumin pohjalta Jeesuksen kärsimyksistä.

Vuonna 1551 Mikael Agricola julkaisi Dauidin Psalttarin (Daavidin Psalttari, Psalttari). Kirja sisälsi Raamatun psalmien suomennoksen, joista osa löytyi jo Rucouskiriastakin. Tämän kirjan esipuheeseen Agricola listasi muinaisia suomalaisia jumalia, kuten esimerkiksi Ahti, Ilmarinen, Hiisi ja Veden emo.

Samana vuonna 1551 Agricola julkaisi myös Weisut ja Ennustoxet, jossa oli osia suurten profeettojen (mm. Mooses, Jesaja, Hesekiel) kirjoista Vanhasta testamentista. Kirjassa olisi pitänyt olla kolmaskin osa, mutta se ei ehtinyt kelirikon takia Tukholmaan painatukseen kahden muun kanssa. Tämä kolmas osa, Ne Prophetat, ilmestyi vuonna 1552. Kirjassa julkaistiin Vanhan testamentin ”pienten profeettojen” tekstejä, joita ovat mm. Joel, Joona ja Aamos.

Agricolan tavoitteena oli kääntää koko Vanha testamentti suomeksi, mutta tämä projekti kaatui ensinnäkin rahoituksen puutteeseen ja toisekseen kirjailijan kuolemaan. Joidenkin lähteiden mukaan Mikael Agricola olisi viimeisinä vuosinaan koonnut myös sananlaskuja kirjaa varten, mutta tällaista teosta hän ei koskaan julkaissut.

Mikael Agricolan teokset

  • ABCkiria (1543 tai 1544)
  • Rucouskiria (1544)
  • Se Wsi Testamenti (1548)
  • Käsikiria (1549)
  • Messu eli Herran Echtolinen (1549)
  • Se meiden Herran Jesusen Christusen Pina (1549)
  • Dauvidin Psalttari (1551)
  • Weisut ja Ennustoxet (1551)
  • Ne Prophetat (1552)

Agricola-leivos

Suomessa useilla merkkipäivillä on oma leivoksensa, vaikka näistä ei aina tiedetäkään. Tunnetuin merkkipäiväleivonnainen on mitä luultavimmin Runebergin torttu ja osalla on ehkä tiedossa, että Suomen luonnon päivän leivonnaisen virkaa ajaa mustikkapiirakka.

Vuonna 2014 PIPLiA järjesti kilpailun, jossa etsittiin Mikael Agricolan päivälle leivonnaista. Kansalaisäänestyksen voitti Makeaa murmelin täydeltä -blogin kirjoittaja Heidi Harjula puolukka-valkosuklaaleivonnaisella. Vuonna 2019 leivonnainen sai myös vegaanisen version.

Agricola-leivonnaisia on joku saattanutkin nähdä kauppojen ja kahviloiden hyllyillä Agricolan päivän tietämillä. Leivonnaisen resepti on kuitenkin yksinkertainen, joten sellaisen voi valmistaa myös kotona. Voit katsoa Agricolan-leivoksen reseptin esimerkiksi tämän linkin takaa.

 

Mikael Agricolan päivä, suomen kielen päivä 2023

Vuonna 2023 Mikael Agricolan ja suomen kielen päivää vietetään sunnuntaina 9.4.

Artikkelin lähteitä: