Kaatuneitten muistopäivä 19.5.

 

Huhtikuussa 1940 pidetyssä piispainkokouksessa ehdotettiin suru- ja muistojumalanpalvelusta talvisodan sankarivainajien muistoksi sunnuntaita 19.5.1940. Mannerheim kuuli tästä ja määräsi 1.5.1940 antamassaan päiväkäskyssä, ettei Suomen sisällissodan päättymisen ja valkoisten voiton kunniaksi järjestettävää Suomen puolustusvoimien lippujuhlapäivää enää järjestetä sen perinteisellä paikalla 16.5.

Päivän tilalle Mannerheim määräsi järjestettäväksi uuden muistopäivän toukokuun kolmantena sunnuntaina 19.5.1940 “nyt päättyneessä sodassa (talvisota) kaatuneiden sankarivainajien sekä myös kaikkien murroskautena vuonna 1918 molemmin puolin vakaumuksensa puolesta henkensä uhranneitten yhteisenä uskonnollisena muistopäivänä”. Tällä Mannerheim pyrki korostamaan kansallista yhtenäisyyttä.

Alkuun Mannerheimin käsky koski vain puolustusvoimia, mutta päivä on laajentunut yleiseksi muistopäiväksi. Sittemmin muistopäivänä on muistettu myös muun muassa jatkosodassa, Lapin sodassa ja YK:n rauhanturvatehtävissä kaatuneita suomalaisia sotilaita.

Alun perin muistopäivän nimi oli “yksimielisyyden ja sankarivainajien muistopäivä”. Nykyinen nimi, kaatuneitten muistopäivä, otettiin käyttöön vuonna 1947. Vakiintunut liputuspäivä se on ollut vuodesta 1977 alkaen. Aluksi myös päivän liputuskäytäntö poikkesi muiden liputuspäivien käytännöstä. Lippu nostettiin salkoon klo 8, mutta klo 10 – 14 välisenä aikana lippu laskettiin puolitankoon eli suruliputukseen. Klo 14 jälkeen lippu nostettiin taas normaaliliputukseen. Tämä liputuskäytäntö poistettiin käytöstä vuonna 1995 eli nykyään liputus hoidetaan normaalein liputuskäytännöin.

Kaatuneitten muistopäivänä järjestetään paikallisia muistotilaisuuksia, jumalanpalveluksia sekä lasketaan seppeleitä sankaripatsaille ja -haudoille. Perinteisesti sankarihautoja vartioidaan myös kunniavartioilla.

 

Kaatuneitten muistopäivä 2025

Vuonna 2025 kaatuneitten muistopäivää vietetään sunnuntaina 18.5.