Eurooppa-päivä 9.5.

Ensimmäisen kerran Eurooppa-päivää liputettiin Suomessa vuonna 1998, kun sisäministeriö suositteli yleistä liputusta ympäri Suomea. Tämän jälkeen päivän kunniaksi liputettiinkin ahkerasti niinä vuosina, kun se ei sattunut äitienpäivän kanssa samalle päivälle (tällöin äitienpäivä vei voiton). Vuonna 2011 Eurooppa-päivä sai lipunkuvan itselleen ja joinakin vuosina se sattuu äitienpäivän kanssa samalle päivälle.

Eurooppa-päivän päivämäärä juontaa juurensa vuoteen 1950, kun 9. toukokuuta lausuttiin Euroopan unionin syntysanat. Silloinen Ranskan ulkoministeri Robert Schuman kutsui lehdistön koolle Ranskan ulkoministeriöön ja antoi siellä uudenlaisen poliittisen julistuksen, joka tekisi sodat mahdottomiksi Euroopan kansakuntien välillä. Sopimus allekirjoitettiin vajaa vuosi myöhemmin. Tätä hiilen ja teräksen tuotantoa valvovaa sopimusta pidetään perustana Euroopan unionille.

Eurooppa-päivänä juhlitaan Euroopan rauhaa ja yhtenäisyyttä, tuodaan Euroopan unionia tutummaksi kansalaisille sekä pyritään lähentämään Euroopan kansalaisia. Eurooppa-päivänä saa liputtaa myös Euroopan unionin omalla lipulla.

 

• Euroopan unioni
  • Euroopan unionin tehtävät ja arvot
  • Euroopan unionin symbolit

 

Euroopan unioni

Euroopan unioni sai siis alkunsa Euroopan hiili- ja teräsyhteisön (EHTY) sopimuksesta. Vuonna 1957 tehtiin ns. Rooman sopimus, johon kuului Euroopan atomienergiayhteisö sekä Euroopan talousyhteisö. Näiden kolmen yhteisön perustajamaat olivat Belgia, Hollanti, Italia, Luxemburg, Ranska ja Saksa, ja nämä maat yhdistyivät Euroopan yhteisöksi (EY) vuonna 1967.

Vuonna 1992 Euroopan yhteisöt muuttivat nimensä Euroopan unioniksi Maastrichtin sopimuksella. Samana vuonna 1952 perustetusta Euroopan yhteisöjen tuomioistuimesta tuli EU:n tuomioistuin.

Suomi liittyi Euroopan unioniin samaan aikaan Ruotsin ja Itävallan kanssa vuonna 1995. Uusin Euroopan unionin tulokas on Kroatia, joka liittyi EU:hun vuonna 2013.

Nykyisin Euroopan unioniin kuuluu 27 maata. Vielä vuoden 2020 alussa Iso-Britannia kuului Euroopan unioniin, kunnes ns. Brexit tuli voimaan 31.1.2020 ja Britannia erosi EU:sta. Iso-Britannia oli ollut EU:n jäsen vuodesta 1973 alkaen.

Nykyiseen Euroopan unioniin kuuluu seuraavat maat (suluissa liittymisvuosi):

• Alankomaat (1958)
• Belgia (1958)
• Italia (1958)
• Luxemburg (1958)
• Ranska (1958)
• Saksa (1958)
• Irlanti (1973)
• Tanska (1973)
• Kreikka (1981)
• Espanja (1986)
• Portugali (1986)
• Itävalta (1995)
• Ruotsi (1995)
• Suomi (1995)
• Kypros (2004)
• Latvia (2004)
• Liettua (2004)
• Malta (2004)
• Puola (2004)
• Slovakia (2004)
• Slovenia (2004)
• Tšekki (2004)
• Unkari (2004)
• Viro (2004)
• Bulgaria (2007)
• Romania (2007)
• Kroatia (2013)

(Lähde: Euroopan unioni – Jäsenmaat)

Euroopan maista yhdeksällätoista valtiolla on käytössä yhteinen valuutta euro. Euro otettiin käyttöön näissä maissa 1. tammikuuta 2002. Kolikoissa on toisella puolella kansalliset tunnukset ja toinen puoli on euromaiden välillä yhteinen. Setelit ovat joka maassa samanlaisia.

Euroopan unionin tehtävät ja arvot

Euroopan unionin perusoikeuskirjaan on kirjattu 54 artiklaa, jotka jakautuvat kuuteen osastoon. Näissä osastoissa luetellaan EU:n perusoikeudet ja arvot, joihin kuuluvat

• Ihmisarvo
• Vapaudet
• Tasa-arvo
• Yhteisvastuu
• Kansalaisten oikeudet
• Lainkäyttö

Euroopan unionin tärkeänä tehtävänä on helpottaa ihmisten, palvelujen ja tavaroiden liikkumista Euroopan unionin maiden välillä. Tämä viittaa Schengenin sopimukseen, johon on muun muassa listattu, että poliisin ja tullin rajatarkastuksia ei tehdä useimpien EU-maiden välisillä rajoilla sekä että EU-maiden välillä matkustava voi ostaa ja viedä mukanaan henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitettuja tavaroita toiseen EU-maahan. Myös muutamat muut Euroopan unioniin kuulumattomat maat ovat tämän sopimuksen allekirjoittaneet, mm. Norja, Liechtenstein ja Islanti.

Muita Euroopan unionin yhteisiä arvoja ja tavoitteita ovat muun muassa Euroopan investointiohjelma, ilmastotavoitteet vuosiksi 2030 ja 2050, digitaaliset sisämarkkinat, opiskelu ja vapaaehtoistyö ulkomailla sekä kuluttajien oikeuksien turvaaminen.

Euroopan unionin symbolit

Euroopan unionilla on neljä yhteistä enemmän tai vähemmän tunnettua symbolia.

Ehkäpä tunnetuin Euroopan unionin symboli on Euroopan unionin lippu. Lipun siniselle pohjalle on kuvattu 12 keltaista tähteä. Nämä tähdet eivät kuvaa millään tavalla jäsenmaita, vaan symboloivat ”yhtenäisyyttä, solidaarisuutta ja harmoniaa”. Lippu on peräisin jo Euroopan yhteisöjen ajalta; se valittiin EY:n lipuksi vuonna 1985.

Euroopan unionilla on myös oma hymni. Sen sävelmä on peräisin Ludwig van Beethovenin 9. sinfoniasta vuodelta 1823. Alun perin Beethoven sävelsi sinfoniansa Friedrich Schillerin vuonna 1785 kirjoittamalle runolle Oodi ilolle. Ensimmäisiä kertoja sävelmää käytettiin jo Euroopan neuvoston aikaan vuonna 1972. Virallisena hymninä Oodi ilolle otettiin käyttöön samana vuonna kuin EY:n lippukin eli vuonna 1985. Tämä hymni ei kuitenkaan korvaa jäsenmaiden omia kansallislauluja, vaan se on tarkoitettu yhteiseksi Euroopan unionin symboliksi ilmentämään vapautta, rauhaa ja yhteisvastuuta.

Euroopan unionilla on myös oma, ehkä vähemmän tunnettu tunnuslause: ”Moninaisuudessaan yhtenäinen”. Yleisimmin tunnuslausetta käytetään erilaisissa ja erikielisissä Euroopan unionin julisteissa.

Neljäs symboli on Euroopan yhteinen päivä eli Eurooppa-päivä, jota vietetään ympäri Eurooppaa 9. toukokuuta kaikissa jäsenmaissa. Eurooppa-päivänä EU:n toimistot avaavat ovensa yleisölle Brysselissä, Luxemburgissa ja Strasbourgissa. Toimistot järjestävät erilaisia tilaisuuksia ja tapahtumia, joihin voi osallistua koko perheen voimin.

Eurooppa-päivä 2025

Vuonna 2025 Eurooppa-päivää vietetään perjantaina 9. toukokuuta.