Mikkelinpäivä 29.9.

Mikkelinpäivän historia

Mikkelinpäivää juhlitaan arkkienkeli Mikaelin kunniaksi. Mikkelinpäivän nimi juontuukin Mikaelin vanhasta suomalaisesta nimestä Mikkeli. Päivän juhlinta on alkanut 400-luvulla. Keskiajalla mikkelinpäivä oli tärkeä sadonkorjuupäivä suuressa osassa läntistä Eurooppaa. 29. syyskuuta vietetty mikkelinpäivä oli lähellä syyspäiväntasausta, joten syksyn ajateltiin alkavan luonnollisesti silloin.

Myös Suomen vanhassa perinteessä mikkelinpäivä (mikonpäiväksikin kutsuttu) on merkinnyt sadonkorjuun loppua. Se ”tyhjensi pellot ja lukitsi riihet”. Naiset siirtyivät sisäpuuhiin (”Mikkelistä ämmät pirttiin ja nauriit kuoppaan”) ja lehmät siirrettiin navettaan. Jos sato oli niukkaa, eläimiä ryhdyttiin teurastamaan, jotta pärjättäisiin talven yli. Mikkelistä alkoi palvelijoiden vapaaviikko eli runtuviikko, jonka aikana siirryttiin uusiin työpaikkoihin. Mikkelinpäivästä alkoi usein myös kekri ja aattoiltana olikin tapana juhlia.

Suomessa mikkelinpäivä on muutettu liukuvaksi vuonna 1774. Jos 29.9. on arkipäivä, mikkelinpäivä siirtyy seuraavaan sunnuntaihin. Syyskuun 29. päivä on kuitenkin säilynyt Mikaelin ja sen nimimuutosten, Mikon, Miikan ja Mikaelan, nimipäivänä.

Arkkienkeli Mikael

Mikkelinpäivän keskushahmo on arkkienkeli Mikael. Hän muistuttaa kirkon juhlakalenterissa siitä, että Jumala on luonut myös näkymättömän maailman. Raamatussa enkeleitä ei yleensä mainita nimeltä. Mikael onkin Gabrielin lisäksi ainoa, joka nimeltä mainittu enkeli. Mikael on myös ainoa enkeli, jota Raamatussa kutsutaan arkkienkeliksi. Tästä syystä häntä pidetäänkin ylienkeleistä ylimpänä.

Mikaelilla on neljä päätehtävää:

• Johtaa taivaallisia sotajoukkoja ja taistella pahuutta vastaan.
• Pelastaa kuolevien sieluja paholaiselta.
• Suojella Jumalan; Vanhassa Testamentissa juutalaisia ja Uudessa Testamentissa kristittyjä.
• Kutsua ihmisten sieluja tuomiolle.

Suomessa Mikaelille on omistettu esimerkiksi Turun Mikaelinkirkko ja Mikkelin kaupunki on saanut nimen hänen mukaansa.

Enkelien ja lasten päivä

Sittemmin mikkelinpäivästä on muodostunut kaikkien enkelten päivä. Kristinuskon mukaan enkelit ovat Jumalan luomia henkiolentoja, jotka täyttävät Jumalan antamia tehtäviä. Sana ”enkeli” kuvaa lähettilästä, sanansaattajaa. Raamatussa enkeli esimerkiksi ilmoitti Marialle, että hänestä tulee Jeesus-lapsen äiti, ja jouluyönä enkelit lauloivat Jumalalle ylistystä kertoen Jeesus-lapsen syntymästä. Enkeleitä pidetään myös ihmisten suojelijoina ja opastajina. Esimerkiksi psalmissa 91 Jumala antaa enkeleille käskyn ”varjella sinua teilläsi. He kantavat sinua käsillänsä, ettet jalkaasi kiveen loukkaisi.”

Mielikuvat pulleista vauvoista tai sulokkaista olennoista ovat peräisin hengellisestä taiteesta, erityisesti renessanssin ajalta. Antiikin taiteessa enkeleille maalattiin siivet, jotta heidät erottaisi kuolevaisista. Vanhimmissa teoksissa enkelit ovat kuitenkin parrattomia nuoria miehiä.

Lapset ovat erityisasemassa

Enkelien lisäksi mikkelinpäivää pidetään nykyään lasten päivänä ja useat kirkot järjestävätkin silloin perhemessuja. Mikkelinpäivän evankeliumin tekstissä Jeesus antaa lapsille erityisen arvon ja painottaa, kuinka tärkeitä lapset ovat Jumalalle.

Opetuslapset tulivat Jeesuksen luo ja kysyivät: ”Kuka on suurin taivasten valtakunnassa?”
Silloin Jeesus kutsui luokseen lapsen, asetti hänet heidän keskelleen ja sanoi:
”Totisesti: ellette käänny ja tule lasten kaltaisiksi, te ette pääse taivasten valtakuntaan. Se, joka nöyrtyy tämän lapsen kaltaiseksi, on suurin taivasten valtakunnassa. Ja joka minun nimessäni ottaa luokseen yhdenkin tällaisen lapsen, se ottaa luokseen minut. Mutta jos joku johdattaa lankeemukseen yhdenkin näistä vähäisistä, jotka uskovat minuun, hänelle olisi parempi, että hänen kaulaansa pantaisiin myllynkivi ja hänet upotettaisiin meren syvyyteen.
Katsokaa, ettette halveksi yhtäkään näistä vähäisistä. Sillä minä sanon teille: heidän enkelinsä saavat taivaissa joka hetki katsella minun taivaallisen Isäni kasvoja.” (Matt. 18:1-6, 10)

Uskon esikuva on siis lapsi, ja lasten enkelit ovat erityisessä asemassa taivaissa.