Kansainvälinen naistenpäivä 8.3.

Kansainvälisen naistenpäivän historiaa

Ensimmäinen kansallinen naistenpäivä järjestettiin USA:ssa vuonna 1909 sosialistisen puolueen toimesta. Päivän tarkoituksena oli kunnioittaa vuotta aiemmin järjestettyä New Yorkin vaatetyöntekijöiden lakkoa, jolla naiset protestoivat huonoja työolosuhteita vastaan. Tuolloin yli 15 000 naista marssi New Yorkin läpi vaatien lyhyempiä päiviä, parempaa palkkaa ja oikeutta äänestää.

Idea kansainvälisestä naistenpäivästä tuli puolestaan saksalaiselta Clara Zetkiniltä. Hän ehdotti sitä vuonna 1910 Kööpenhaminassa kokoontuneessa sosialistisessa internationaalissa. Tarkoituksena oli edistää naisasialiikettä ja naisten äänioikeutta. Konferenssissa oli yli sata naista 17 eri maasta, mukaan lukien viisi Suomen suuriruhtinaskunnan eduskunnan naisjäsentä. Yksi heistä oli Miina Sillanpää, josta myöhemmin tuli itsenäisen Suomen ensimmäinen naisministeri. Paikallaolijat kannattivat ideaa kansainvälisestä naistenpäivästä yksimielisesti.

Aluksi päivää vietettiin Itävallassa, Tanskassa, Saksassa ja Sveitsissä (1911). Suomessa kansainvälistä naistenpäivää on alettu viettää tiettävästi vuonna 1914. YK virallisti päivän vuonna 1975.

Kansainvälisen naistenpäivän ajankohdaksi muodostui maaliskuun 8. päivä. Päivämäärä on vahvasti yhteydessä naisten järjestämään lakkoon Venäjän vallankumouksen aikaan (1917). Tuolloin venäläiset naiset vaativat ”leipää ja rauhaa”, jonka seurauksena tsaari pakotettiin eroamaan ja väliaikainen hallitus antoi naisille äänestysoikeuden. Tämä tapahtui Venäjällä käytetyn juliaanisen kalenterin mukaan helmikuun 23. päivä, mikä vastaa nykyisin käytettävässä gregoriaanisessa kalenterissa maaliskuun 8.  päivää.

Miten naistenpäivää vietetään?

Naistenpäivä on virallinen pyhäpäivä muun muassa Venäjällä ja Kuubassa, mutta sitä juhlitaan myös monilla sellaisilla alueilla, joilla sillä ei ole virallista statusta. Esimerkiksi Suomessa päivä ei ole virallinen liputuspäivä tai juhlapyhä. Juhlallisuuksiin kuuluu kaikkea lahjojen antamisesta protesteihin ja mielenilmaisuihin.

Suomessa naistenpäivää juhlitaan pääasiassa antamalla kukkia naisille. Tulppaanien myynti nousee huippuunsa aina naistenpäivän aikaan. Myös monissa muissa maissa kukkien antaminen kuuluu päivän perinteisiin. Venäjällä kukkien myynti kaksinkertaistuu naistenpäivän aikoihin. Romaniassa annetaan kukkia ja kortteja erityisesti äideille ja isoäideille, ja päivä muistuttaakin meidän äitienpäiväämme. Italiassa naisille annetaan erityisesti pienistä keltaisista mimosan kukista koottuja kimppuja. Mimosa on Italiassa naistenpäivän symboli ja se edustaa naisten vahvuutta.

Kansainvälisenä naistenpäivänä järjestetään myös puhetilaisuuksia, marsseja ja mielenosoituksia sukupuolisen tasa-arvon puolesta ympäri maailman. Chilessä mielenosoittajilla on mukanaan vihreitä nenäliinoja, jotka toimivat symboleina naisten seksuaalisille ja lisääntymiseen liittyville oikeuksille.

Miksi naistenpäivää vietetään?

Maailmassa on yhä sukupuoleen liittyvää epätasa-arvoa. Globaalisti vain 52 % 15–49 -vuotiaista parisuhteessa olevista tytöistä ja naisista saa päättää itse seksuaalisuuteensa liittyvistä asioista ja pystyy käyttämään moderneja perhesuunnittelukeinoja sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluja. Joka vuosi lähes 47 000 naista kuolee vaarallisen abortin seurauksena. Lisäksi tyttöjä pakotetaan yhä lapsiavioliittoihin, jotka johtavat vaarallisiin raskauksiin sekä nuorten äitien kuolemiin.

Myös tyttöjen sukupuolielinten silpominen on edelleen yleistä. Maailmassa on yhteensä 200 miljoonan naista, jotka ovat joutuneet sukupuolielinten silpomisen kohteiksi. Kaiken kaikkiaan yksi kolmesta naisesta kokee sukupuoleen liittyvää väkivaltaa. Suomalaisista naisistakin yli 40 % on joutunut miehen tekemän fyysisen tai seksuaalisen väkivallan tai uhkailun kohteeksi 15 vuotta täytettyään.

Onko Suomessa epätasa-arvoa?

On totta, että Suomi on monessa sukupuolten tasa-arvoa tarkasteltavassa kansainvälisessä vertailussa kärjen tuntumassa. Vertailujen mukaan Suomessa naisia kohdellaan työelämässä 4. tasa-arvoisimmin, valta on jakautunut sukupuolille 3. tasa-arvoisimmin, ja Suomi on yleisesti maailman 3. paras maa olla nainen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö mitään voitaisi parantaa.

Länsimaissa epätasa-arvo sukupuolten välillä näkyy erityisesti palkkaeroissa ja toimeentulossa. Maailmanlaajuisesti naiset ansaitsevat 23 % vähemmän kuin miehet. EU:ssa naiset ansaitsevat keskimäärin 15 % vähemmän ja Suomessa naiset ansaitsevat 16,3 % vähemmän. Myös eläkkeen määrä on jakautunut epätasaisesti ja Suomessa ikääntyneiden naisten köyhyysriski on miehiin verrattuna yli kaksinkertainen.

Palkka- ja eläkekuilut eivät johdu pelkästään siitä, että naisille maksettaisiin samasta työstä vähemmän, vaan ilmiön taustalla on monia tekijöitä. Työmarkkinat ovat edelleen vahvasti jakautuneet nais- ja miesvaltaisiin aloihin, ja naiset ovat yliedustettuina matalapalkkaisilla aloilla. Lisäksi naiset tekevät enemmän osa-aikaisia töitä. EU:ssa jopa 30 % naisista työskentelee osa-aikaisesti. Naiset jäävät myös useammin pois työelämästä lapsista tai sukulaisista huolehtiakseen. Suomessa naiset käyttävät suurimman osan perhevapaista, kun taas joka neljäs mies ei käytä mitään vanhempainvapaita.

Entä sitten miesten oikeudet?

Miestenpäivää vietetään 19. marraskuuta. YK ei ole huomioinut päivää virallisesti, mutta miestenpäivää juhlitaan kuitenkin yli 60 maassa. Päivän tarkoituksena on keskittyä miesten ja poikien terveyteen, parantaa sukupuolten välisiä suhteita, edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa ja korostaa positiivisia miesten roolimalleja.

Kansainvälinen naistenpäivä 2025

Vuonna 2025 kansainvälistä naistenpäivää vietetään lauantaina 8.3.