Scroll top

Helluntai 5.6.

Helluntaita vietetään 50 päivää pääsiäisen jälkeen. Vuonna 2022 helluntaita vietetään 5. kesäkuuta. Helluntaina muistellaan erityisesti Pyhän Hengen vuodatusta.

Suomenlippu

5. kesäkuuta

Helluntai

Mosaiikkikuva Pyhän Hengen vuodatuksesta.

Miksi helluntaita vietetään?

Helluntai kuuluu pääsiäisen ja joulun ohella kirkkovuoden kolmen suurimman juhlan joukkoon. Alun perin helluntain paikalla on ollut juutalaisten juhla, jota vietetään sekä sadonkorjuujuhlana, että Siinailla tapahtuneen lain antamisen muistojuhlana.

Raamatun mukaan 50 päivää Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen, kun tuhannet ihmiset olivat kokoontuneina Jerusalemin sadonkorjuujuhlille, Pyhä Henki vuodatettiin liekkeinä apostoleihin.

He näkivät tulenlieskoja, kuin kieliä, jotka jakautuivat ja laskeutuivat itse kunkin päälle. He tulivat täyteen Pyhää Henkeä ja alkoivat puhua eri kielillä sitä mitä Henki antoi heille puhuttavaksi. (Ap. t. 2:3-4)

Näin Jeesuksen lupaukset ja Vanhan testamentin ennustukset Pyhän Hengen vuodattamisesta kävivät toteen. Tuona päivänä Pietari saarnasi tuhansille kuulijoille, mikä johti suuren joukon kastamiseen ja seurakunnan lukumäärän kasvamiseen. Kristillinen kirkko pitääkin päivää alkuseurakunnan syntymäpäivänä.

Monissa kielissä helluntain nimi pohjautuu kreikan viidettäkymmenettä (pentekoste) tarkoittavaan sanaan. Suomen ”helluntai” tulee ruotsin sanoista helig ja dag eli pyhä päivä.

Valkoinen kyyhkynen
Helluntain symboleina toimivat kyyhkynen ja liekki. Kyyhkystä on käytetty jo Jeesuksen kasteen kertomuksessa Pyhän Hengen vertauskuvana ja liekki kuvastaa hengen paloa sydämessä.

Helluntain ajankohta

Helluntaita vietetään 50 päivää pääsiäisen jälkeen. Helluntai sijoittuu joka vuosi sunnuntaille. Vuoteen 1972 helluntai on ollut kaksipäiviäinen pyhä, jota vietettiin sunnuntaina ja maanantaina. Nykyään helluntai maanantai on kuitenkin arkipäivä. Vuosina 1973-1991 helluntain aatolla oli puolestaan pyhäpäivän luonne, mutta vuodesta 1992 helluntai on ollut puhtaasti yksipäiväinen juhla. Useissa muissa maissa sen sijaan helluntaimaanantai on edelleen pyhäpäivä.

Helluntai aloittaa kirkkovuodessa niin sanotun helluntaijakson, joka jatkuu kirkkovuoden loppuun asti. Tuona aikana kaikki sunnuntait saavat nimensä sen mukaan, kuinka kaukana ne ovat helluntaista. Tosin helluntaita seuraavana sunnuntaina vietetään läntisessä kirkossa vielä pyhän Kolminaisuuden päivää.

Helluntain perinteet ja sanonnat

Ennen vanhaan varsinkin maaseudulla helluntai oli tärkeä juhlapäivä, jolloin nuoriso lauloi, leikki ja tanssi. Helluntaina etsittiin myös potentiaalisia heiloja.

”Jollei heilaa helluntaina, niin ei koko kesänä.”

Moni tuntee vanhan sannonnan, mutta ei ole kuullut sen taustoista. Sanonnan perinne juontaa juurensa 1800-luvun talonpoikaiskulttuurista. Tuolloin talojen nuoret ihmiset piioista tyttäriin muuttivat kevään tullen aittoihin asumaan. Muutto aittoihin tapahtui yleensä viimeistään helluntaihin mennessä. Tässä vaiheessa päästiin elämään vähän vapaammin ilman talon emännän tai isännän valvomaa katsetta, joten heilan eli oman kullan etsiminen alkoi. Nykyään suomalaiset ovat muuttaneet sanonnat esimerkiksi muotoon: jos ei heilaa helluntaina, niin juhannuksena jono. Pohjois-Karjalassa on liikkunut myös sanonta: kun on heila helluntaina, niin on heila koko vuoden.

”Kun ois kesä ja helluntai eikä milloinkaan talvi ja maanantai.”

Helluntaihin on liittynyt myös useita muita sanontoja. Esimerkiksi Etelä-Suomessa on odotettu paarmojen ja kärpästen paluuta eläinten ja ihmisten riesaksi. Ensimmäisten paarmojen on ajateltu olevan kaikista kiusallisimpia ja onkin sanottu: ”Helluntai hempeimmillään, paarmat pahimmillaan.”  Helluntain säässä on puolestaan nähty enteitä koko kesän sääolosuhteista: ”jos helluntaina sataa niin sataa joka pyhä juhannukseen saakka”. 



Helluntaisauna on ollut tärkeä osa helluntain perinteitä. Jos koivu oli jo lehdessä, päästiin helluntaina kylpemään uusien vihtojen tai vastojen kanssa. Uutta saunavihtaa voitiin myös käyttää ennustamiseen. Vihta heitettiin saunan katolle, ja sen asennosta ennustettiin muun muassa tulevan puolison asuinpaikka.

Kansanperinteissä helluntaihin liitetään myös hela- ja helkajuhlien perinteet kuten helluntaivalkeiden polttaminen ja helkavirsien laulu. Tunnetuinta helkajuhlaa vietetäänkin juuri helluntaipäivänä Ritvalan kylässä nykyisen Valkeakosken alueella. Lue lisää helkajuhlasta.

Aiheeseen liittyvät