Suomen postinumerot otettiin vakituiseen käyttöön 50 vuotta sitten

Ennen postinumeroiden käyttöönottoa kirjeet kulkivat ainoastaan vastaanottajan osoitetiedon perusteella. Pienillä paikkakunnilla saattoi jopa pelkkä vastaanottajan nimi ja asuinkunta riittää saamaan kirje perille. Myös talon nimeä käytettiin yleisenä osoitetietona, jos vastaanottajalla ei ollut varsinaista katuosoitetta – ja edelleenkin pienten paikkakuntien postinjakajat saattavat nähdä talonnimin varustettuja lähetyksiä varsinkin joulun aikaan.

Sotien jälkeen Suomi alkoi nopeasti teollistumaan ja lähetettävien lähetysten määrä kasvoi huimaa vauhtia. Esimerkiksi 1960-luvulla Helsingissä oli noin 3 500 katua, joiden nimet postinlajittelijan oli tunnistettava molemmilla kotimaisilla eli suomeksi ja ruotsiksi. Pian huomattiin, että tähän tarvittiin oikeasti jotain apua lajittelijoiden työmäärää helpottamaan.

Postinumero hukassa? Etsi tarvitsemasi postinumero nopeasti Kartta.comin Postinumerohaulla!

Ensimmäinen postinumerojärjestelmä otettiin käyttöön Helsingissä

Suomen ensimmäinen postinumerojärjestelmä otettiin käyttöön – ehkä ei mitenkään yllätyksellisesti – juurikin Helsingissä. Ensimmäiset ehdotelmat uudesta postinumerojärjestelmästä tehtiin syksyllä 1964.

Ehdotelmassa Helsinki jaettiin toimipaikkojen perusteella numeroiden Helsinki 10 ja Helsinki 101 välille. Kyseinen järjestelmä, niin sanottu lukutunnus, otettiinkin käyttöön jo seuraavana vuonna eli 1965 ja viralliseksi järjestelmä tuli 1.1.1966.

Kyseinen järjestelmä mahdollisti sen, että Helsinkiin saapuva posti pystyttiin jo ennen pääkaupunkiin saapumista lajittelemaan oikeaan postikonttoriin. Tätä ennen kaikki postilähetykset kulkivat Helsingin pääpostin kautta.

Samainen järjestelmä otettiin käyttöön myös muissa Suomen suurimmissa kaupungeissa. Viittaus tähän vanhaan järjestelmään löytyy esimerkiksi monille tutusta Pikku Kakkosen Posti -laulusta:

”Postilokero kolme-neljä-seitsemän, kolme-kolme-satayksi Tampere kyyyymmenen. Piiikku Kaaakkosen Pooosti!”

Pahoittelut, jos jollekin aiheutui nyt korvamato…

Tästä vanhasta lukutunnuksesta on luovuttu jo useita vuosia sitten – ensimmäinen ohjeistus sen poisjättämisestä löytyy vuoden 1984 postinumeroluettelosta. Lukutunnuksia saattaa kuitenkin edelleenkin näkyä joissakin lähetyksissä. Sinällään siitä ei ole mitään harmia eikä sen käyttö ole kiellettyä. Nykyään se on kuitenkin täysin tarpeeton tieto, koska samainen tieto löytyy myös postinumerosta (postinumeron kolmas ja neljäs numero).

Suomen nykyinen postinumerojärjestelmä otetaan käyttöön

Kovin kauaa pelkällä lukutunnuksella ei kuitenkaan kirjeitä ja muita lähetyksiä lähetelty: maamme ensimmäinen postinumerojärjestelmä otettiin käyttöön 1970-luvun alussa.

Historian ensimmäinen postinumeroluettelo on päivätty Posti- ja lennätinhallituksessa 17.11.1970. Koekäyttöön postinumerojärjestelmä otettiin 1.1.1971.

Kyseinen järjestelmä jakoi Suomen 100 postinumeroalueeseen. Eri alueiden postinumerot muodostettiin Postin kiinteiden toimipisteiden mukaan.

Postinumeron numerot kertoivat osoitteen sijainnin aina maantieteellisestä sijainnista tarkkaan kaupungin tai kylän sisäiseen sijaintiin. Postinumeroiden perusteella postin lajittelu nopeutui huomattavasti, kun lähetykset voitiin lajitella jo lähtötoimipaikoissa postinumeron osoittamaan toimipaikkaan.

Suomen kansalaiset omaksuivat postinumeroiden käytön hyvinkin nopeasti. Vuoden 1971 syyskuussa postinumero kirjoitettiin jo noin 60 prosenttiin lähetyksistä.

Suomen kaikki postinumeroalueet löydät kätevästi Kartta.comin Postinumeroalueet kartalla -sivulta.

Samoihin aikoihin postin lajittelua myös automatisoitiin. Maamme ensimmäinen automaattinen lajittelukone hankittiin Tampereelle vuonna 1973. Kyseinen kone luki lähetyksessä olevan postinumeron ja ohjasi sen oikealle paikkakunnalle – samalla periaatteella toimivat myös nykyiset lajittelukoneet.

Suomen postinumerojärjestelmästä määritellään Suomen postilaissa.

Postinumerot pitävät sisällään paljon tietoa

Nykyään Suomessa on kaikkiaan noin 3 100 postinumeroa. Monille postinumero saattaa olla vain satunnainen luku, joka nyt vaan on tapana kirjoittaa lähetyksen päälle. Numerosarja kuitenkin pitää sisällään paljon tietoa, jonka perusteella posti pystytään ohjaamaan oikeaan osoitteeseen jo alkumetreiltä lähtien.

Kaksi ensimmäistä numeroa kertovat postinumeron paikkakunnan maantieteellisen sijainnin. Nämä numerot suurenevat sitä mukaa mitä pohjoisemmaksi mennään – yksinkertaistettuna siis Helsinki on 00 ja Lapin läänin pohjoisosa 99. Tähän tosin löytyy poikkeuksia – esimerkiksi Jyväskylän alueen postinumerot alkavat numeroin 40–44, kun puolestaan maantieteellisesti samalla korkeudella sijaitsevan Pieksämäen postinumerot alkavat numeroin 76–79.

Kartta.comin Postinumerot maakunnittain -sivulta pystyt helposti etsimään tietyn maakunnan alueen postinumerot.

Seuraavat kaksi numeroa – eli kolmas ja neljäs numero – kertovat tarkemmin osoitteen sijainnin esimerkiksi kylän tai kaupungin alueella. Nämä numerot ovat aina 10 kaupungin keskustoissa – esimerkiksi Jyväskylän keskusta on 40100.

Postinumeron viimeinen eli viides numero kertoo sen, minkälainen postinumero on kyseessä. Tyypillisesti postinumero päättyy numeroon 0, joka tarkoittaa normaalia postin asiakasta – toisin sanoen asiakkaan postiluukkua tai -laatikkoa. Jos viimeinen numero on 1, kyseessä on maksullinen postilokero. Luvut 5 ja 7 puolestaan kertovat lähetyksen olevan noutopisteen tai pakettiautomaatin postinumero.

Näihinkin on tosin joitakin poikkeuksia. Esimerkiksi suuret yritykset tai muut toimijat voivat ostaa itselleen oman postinumeron eli niin sanotun yrityspostinumeron. Näissä postinumeroissa kolmas numero on tyypillisesti 0 ja luku saattaa päättyä muuhun numeroon kuin nollaan. Esimerkiksi Tilastokeskuksen postinumero on 00022 ja Valion 00039.

Ja jotta ei liian yksinkertaiseksi mene, niin tähänkin on poikkeuksia. Yhdessä Suomen tunnetuimmista postinumeroista ei ole nollia lainkaan. Kyseessähän on tietenkin Joulupukin oma postinumero 99999.

Tarkempaa tietoa postinumeroista löytyvistä tiedoista ja niihin liittyvistä poikkeuksista voit lukea Kartta.comin artikkelista Postinumeroihin kätketty tieto.

Kansainvälisissä lähetyksissä käytetään joskus lisänä myös maatunnusta eli maakoodia. Kyseinen tunnus on EN ISO 3166-1 Alpha 2 -standardin mukainen koodi, joka kirjoitetaan postinumeron eteen ja erotetaan numerosta väliviivalla – esimerkiksi FI-40100 JYVÄSKYLÄ. Maakoodin käyttö ei ole pakollista, mutta se voi nopeuttaa kansainvälisen postin kulkua. Asiasta on kuitenkin eriäviäkin mielipiteitä ja aina maakoodin käyttöä ei edes suositella.

Etsi Suomen postinumerot helposti Kartta.comin Postinumerohaku-sivulla.

Postinumeroiden historiaa maailmalla

Eli postinumerot ovat suhteellisen uusi asia Suomessa, mutta eivät ne maailmallakaan mitenkään valtavan vanha keksintö ole. Seuraavaksi pikainen katsaus muutamiin maailman ensimmäisiin postinumerojärjestelmätapauksiin.

Maailman ensimmäinen ”postinumerojärjestelmä”

Maailman ensimmäinen postinumerojärjestelmä otettiin 1850-luvulla Lontoossa. Kyseinen järjestelmä ei tosin vielä numeroita käyttänyt, joten jokaisen päätettäväksi jää, voiko sitä sanoa nimenomaan postinumerojärjestelmäksi. Tämä oli kuitenkin ensimmäinen kerta, kun kaupunki jaettiin tiettyihin alueisiin postinkulkua helpottamaan.

Kyseisen järjestelmän kehitti englantilainen Sir Rowland Hill. Hän jakoi Lontoon kymmeneen eri postialueeseen, joiden keskipisteenä oli kaupungin pääposti. Postialueille annettiin omat koodit, jotka olivat EC (Eastern Central; ”itäinen keskusta”), WC (Western Central; ”läntinen keskusta”) sekä muut ilmansuuntien mukaiset NW, N, NE, E, SE, SW ja W. Jokaiselle alueelle perustettiin oma postikonttori, joihon posti ohjattiin suoraan tunnuksen mukaisesti.

Hillin suunnitelma virallistettiin vuonna 1856 ja se otettiin kaupunginlaajuiseen käyttöön vuosien 1857 ja 1858 aikana.

Nykyinen Englannin postinumerojärjestelmä otettiin käyttöön vuonna 1966.

Ensimmäinen numeroita käyttävä järjestelmä

Ensimmäistä kertaa numeroitua postinumerojärjestelmää testattiin jo 1930-luvulla Euroopassa, tarkemmin ottaen Ukrainan sosialistisessa neuvostotasavallassa. Järjestelmä ei kuitenkaan kovin montaa vuotta ollut käytössä.

Ensimmäinen pysyvä numeroin kirjoitettu postinumerojärjestelmä otettiin käyttöön Saksassa 25.7.1941. Kyseinen järjestelmä koostui kahdesta numerosta ja sitä käytettiin alkuun pakettiliikenteen ohjaukseen. Myöhemmin mukaan tulivat kaikki muutkin lähetykset.

Vuonna 1962 Länsi-Saksa siirtyi käyttämään nelinumeroista postinumeroa; Itä-Saksa seurasi esimerkkiä kolme vuotta myöhemmin.

Nykyinen Saksan viisinumeroinen postinumerojärjestelmä otettiin käyttöön vuonna 1993.

Maailman ensimmäinen viisinumeroinen postinumero

Suomen postinumeroiden kaltainen viisinumeroinen järjestelmä otettiin ensimmäistä kertaa käyttöön vuonna 1963 Yhdysvalloissa.

Historiallisen ensimmäisen viisinumeroisen postinumeron sai Puerto Ricon Adjuntas, jolle annettiin postinumero 00601. Seuraavan postinumeron sai Massachusettsin Agawam, joka sai postinumeron 01001.

Kyseistä järjestelmää kutsuttiin – ja kutsutaan edelleen – nimellä ZIP Code. ZIP on lyhenne sanoista Zone Improvement Plan eli vapaasti suomennettuna ”vyöhykkeiden parannussuunnitelma”. Kyseisessä järjestelmässä Yhdysvallat jaettiin tiettyihin numeroalueisiin, jossa numerot suurenivat länttä kohti – eli idässä olivat pienimmät numerot ja lännessä suurimmat.

Yhdysvaltojen on käytössä myös yhdeksän numeroa pitkä postinumerojärjestelmä, joka otettiin käyttöön vuonna 1983. Kyseistä järjestelmää kutsutaan nimellä ZIP+4. Kyseistä järjestelmää käytetään tarkentamaan lähetyksen määränpäätä entistä tarkemmin esimerkiksi asuinkompleksin tai korttelin tarkkuudella. Joissakin postinumeroissa saattaa olla käytössä myös kaksi ekstranumeroa, jotka erottelevat postinumeron vielä tarkemmin. Tällöin postinumeron pituudeksi tulee huimat 11 numeroa.

Nykyään postinumero on käytössä useissa eri maissa – tosin ei edelleenkään kaikissa. Maailman Postiliiton UPU:n mukaan maailman valtioista noin 160 käyttää erilaisia postinumerojärjestelmiä (v. 2021).

 

Päivyrin yhteistyökumppanin Kartta.comin sivulta löydät postinumeroiden lisäksi esimerkiksi karttoja Suomesta ja muualta maailmalta sekä muuta mielenkiintoista nippelitietoa karttoihin liittyen. Käy tutustumassa Kartta.com!