Scroll top

Mikä ihmeen Black Friday? Kulutusjuhlan historiaa ja kritiikkiä

27. marraskuuta vietetään jälleen Black Friday -päivää. Tuon päivän aikana kaupat tarjoavat toinen toistaan suurempia alennuksia. Black Friday on globaalisti tunnettu ilmiö, jota arvioiden mukaan viettää yli puolet kaikista maailman valtioista. Mutta mistä Black Friday tulee? Ja millainen tulee olemaan vuoden 2020 Black Friday koronaepidemian kynsissä?

(adsbygoogle = window.adsbygoogle || []).push({});

Mikä on Black Friday?

Black Friday, eli suomennettuna musta perjantai, on suuri kauppojen alennuspäivä. Sitä vietetään marraskuun neljäntenä perjantaina, amerikkalaisen kiitospäivän (eng. Thaksgiving) jälkeisenä päivänä. Vuonna 2020 Black Fridayta juhlitaan 27.11. Black Friday on paitsi yksi suurimmista kauppapäivistä, myös joulumyyntien epävirallinen avajaispäivä.

Yhdysvalloissa Black Fridayta on vietetty jo useampien vuosikymmenien ajan, mutta 2000-luvulla se on levinnyt globaalisti tunnetuksi ilmiöksi. Black Friday on edelleen suosituin lähtömaassaan Yhdysvalloissa, josta se on levinnyt niin Eurooppaan, Australiaan kuin Afrikkaankin.

Erityisesti verkkokauppojen yleistyminen ja mahdollisuus globaaliin shoppailuun on kiihdyttänyt Black Fridayn leviämistä ja taannut ilmiön suosion. Aluksi kuluttajat alkoivat tilata verkkokaupoista amerikkalaisia alennettuja tuotteita. Paikallisilla yrityksillä on ollut paineita vastata tähän kilpailuun, joten yhä useampi yritys ympäri maailman on lähtenyt mukaan Black Friday-kampanjointiin.

Nykyisin yritykset hyödyntävät Black Fridayta tietoisesti ja järjestävät suuriakin markkinointikampanjoita. Black Fridayn menestys on johtanut niin kauppojen aukioloaikojen pidentämiseen kuin Black Fridayn kestoon. Moni yritys on siirtynyt viikon mittaiseen Black Week -kampanjaan ja 2000-luvulla mukaan on tullut myös verkkokauppojen oma Black Friday eli Cyber Monday.

Alennuksia vaatekaupassa

Black Friday -päivän historiaa

Black Friday saa ihmiset ympäri maailmaa tekemään normaalia enemmän ostoksia saman päivän aikana. Musta perjantai on kuitenkin siitä mielenkiintoinen ilmiö, että sitä ei ole rakennettu tarkoituksellisesti. Black Friday onkin ikään kuin vahingossa rakentunut vuosien varrella suureksi ilmiöksi.

Black Fridayn juuret löytyvät Amerikasta. 1800-luvulla Abraham Lincoln määräsi marraskuun viimeisen torstain kiitospäivälomaksi. Tuolloin päivästä muodostui epävirallinen joulumyyntisesongin alkamispäivä. Perjantai oli tosin normaali päivä vielä pitkään.

Ensimmäiset merkit nykyisestä Black Fridaysta löytyvät 1950-luvulta. USA:ssa ihmiset alkoivat ottaa sairasvapaita kiitospäivän jälkeiseksi perjantaiksi voidakseen lomailla neljä päivää torstaista sunnuntaihin. Kaupat olivat kuitenkin auki normaalisti, sillä perjantai ei ollut virallinen vapaapäivä, ja ihmiset käyttivätkin tuon perjantain varaslähtönä jouluostostensa tekoon. Tämän seurauksena moni yritys joutui myöntämään perjantain palkalliseksi lomapäiväksi.

Black Friday levisi aluksi Philadelhiassa 1960-luvulla. 1990-luvun alkupuolella se oli kuitenkin tullut tutuksi jo kaikkialla Yhdysvalloissa, ja 2000-luvun alkuun mennessä siitä oli muodostunut vilkkain kauppapäivä. Juuri 2000-luvun alussa Black Friday -ilmiö alkoi levitä myös muihin maihin, ensimmäisenä Kanadaan. Tällä hetkellä maailman kaikista valtioista arviolta 50–60% viettää Black Fridayta.

Mistä Black Friday -nimi tulee?

Varmaa tietoa ei ole, mutta yleisimmän teorian mukaan Black Fridayn nimi sai alkunsa 1960-luvulla Philadelphiasta. Kun kiitospäivän jälkeisen perjantain ottaminen vapaaksi ja jouluostoksille lähteminen yleistyivät, perjantain liikenne muuttui ruuhkaiseksi ja kävelykatu ahtaaksi. Philadelphian poliisi alkoi kutsua päivää ruuhkan synnyttämän kaaoksen ja levottomuuksien takia Black Fridayksi.

Jälleenmyyjät eivät alun perin pitäneet nimityksestä, sillä Amerikan historiassa mustat päivät ovat kuvastaneet negatiivisia tapahtumia, kuten pörssiromahduksia. Black Friday -termi sai kuitenkin positiivisemman selityksen talousterminä. Sen ajan kirjanpidossa tappiot merkittiin punaisella ja voitot mustalla. Hiljaisen syksyn jälkeen Black Friday merkitsi päivää, jolloin nähtiin taas enemmän mustia voittoja kuin punaisia tappioita. Näin jälleenmyyjätkin hyväksyivät nimityksen ja Black Friday jäi yleiseen käyttöön.

Black Fridayn levottomuudet

Black Friday on saanut vuosien varrella aikaan paljon väkivaltaa ja vahinkoa erityisesti Yhdysvalloissa. Black Fridayhin on liitetty tallomisia ja puukotuksia sekä muutamia ampumistapauksia. Jatkuvien väkivaltaisuuksien takia The New York Daily News on jopa alkanut kutsua päivää ”Black-Eye Friday” -nimellä (suom. mustasilmäperjantai).

Suurin osa tapauksista on sattunut kauppojen auetessa Black Friday -päivänä. Erityisesti isoihin tavarataloihin, kuten Walmartiin ja Targetiin, on ollut asiakkaita jonottamassa jo aamuyöstä tarjouksia, ja tämän seurauksena avaamisen aikaan on nähty hurjia asiakasryntäyksiä. Esimerkiksi vuonna 2008 yksi Walmartin henkilökunnan jäsen kuoli jäätyään 2000 ihmisen joukkion jalkoihin.

BlackFridayQueueTargetPlano
Amerikassa suurien tavaratalojen edustalla voi olla pitkiäkin jonoja. Walmart Corporate from Bentonville, USA, CC BY 2.0, via Wikimedia Commons

Blackfridaydeathcount.com -sivuston mukaan Black Friday on tällä hetkellä (2020) aiheuttanut 12 kuolemaa ja 117 loukkaantumista. Loukkaantumisten ja kuolemien syistä voi lukea lisää sivustolta.

Musta perjantai Suomessa

Ensimmäisenä Black Fridayn toi Suomeen entinen ralliautoilija Marcus Grönholm vuonna 2011. Silloin hänen omistamassaan kauppakeskus Strandissa Inkoossa vietettiin alennusmyyntejä Black Friday -tyyliin. Grönholm keksi myös rekisteröidä Black Friday -nimen tuotemerkikseen. Black Friday -ilmiön yleistyttyä Suomessa Grönholm on kuitenkin lakannut antamasta nimeä kampanjoissaan käyttäville yrityksille kieltokirjeitä. Hänen on täytynyt myöntyä sille, että Black Friday on nykyään liian yleisesti käytetty ilmiö tuotemerkiksi.

Black Friday -päivän varsinainen läpimurto Suomessa tapahtui 2010-luvun puolivälissä. Tästä kertoo esimerkiksi se, että vuonna 2012 Black Fridayta tai mustaa perjantaita oli haettu googlesta noin 16 400 kertaa, kun taas vuonna 2013 hakujen määrä oli jo 25 100 kertaa. Black Friday on pikkuhiljaa päässyt suomalaisten tietoisuuteen ja vuoden 2018 tutkimuksen mukaan jo jopa 46 % suomalaisista suunnitteli tekevänsä ostoksia Black Fridayna.

Aluksi Black Friday -kampanjointiin lähtivät mukaan erilaiset verkkokaupat, mutta vuosien mittaan monet kivijalkaliikkeet ovat seuranneet esimerkkiä. Nykyään jopa 80 % suosituista kauppakeskuksista osallistuu Black Friday -ilmiöön.

Suomessa erityisen suosittuja tuotteita ovat olleet elektroniikka ja kodinkoneet. Tämä onkin tiennyt suurta myyntiä esimerkiksi Gigantille. Tosin nykyään tarjouksia löytyy myös vaatetuksen ja muodin puolelta ja kauppiaat, kuten Adidas, Zalando ja Nelly, ovatkin ottaneet Black Fridayn laajasti käyttöönsä.

Black Friday kritiikki

Black Friday on saanut myös kritiikkiä osakseen. Esimerkiksi hintaopas.fi-sivusto on paljastanut, että moni kauppa yrittää saada alennusprosentit näyttämään mahdollisimman suurilta nostamalla hintojaan korkeammalle ennen alepäiviä. Osa kaupoista myös vertaa alennushintaa tuotteen suositushintaan, millä tuotetta ei ole välttämättä koskaan edes myyty.

Suuri paine antaa isoja alennuksia johtaa yrityksiä myös ahdinkoon. Moni kuluttaja on tottunut isoihin alennuksiin ja valitseekin liikkeet, joissa alennukset ovat kaikista parhaimpia. Näin yritykset, joilla on suuremmat marginaalit rohmuavat asiakkaita. Black Fridayn siirtyminen verkkoon on luonut erityisiä paineita kivijalkakaupoille. Suurten verkkokauppojen kanssa kilpaileminen on monelle haastavaa tai jopa mahdotonta.

Lisääntyneet verkkokauppakampanjat ovat johtaneet myös palautusten määrän valtavaan kasvuun. Moni ostaa alennuksesta kiireellä ja sokeasti myös sellaista, mitä ei oikeasti tarvitse tai halua käyttää. Osa palautuksista on sellaisia, että niitä ei enää pysty myymään uudestaan. Lisäksi ennen joulumyyntiä tulevia palautuksia ei usein enää ehditä myymään joulumyynnissä, joten tuotteet saattavat jäädä lojumaan varastoihin pitkiksikin ajoiksi.

Älä osta mitään -teemapäivä

Jätteitä
Black Fridayta on kritisoitu mm. siitä, että se kehottaa ostamaan uutta ja näin vaikuttaa maailman jätemääriin.

Kuluttajat ostavat Black Fridayna paljon sellaisia asioita, joita he eivät oikeasti tarvitse vain koska tuote oli suuressa alennuksessa. Vastaliikkeenä tälle on syntynyt Älä osta mitään -teemapäivä, joka haastaa miettimään heräteostoksia ja kulutusta ekologiselta kannalta.

Ensimmäinen ”No Shop Day” -päivä järjestettiin Kanadassa vuonna 1992 erään kanadalaisen mainosmiehen toimesta. Myöhemmin aloitetta lähti ajamaan kanadalainen Adbusters verkosto, joka on kuuluisa erityisesti suuryritysten toimintaa kritisoivista vastamainoksistaan. Sittemmin yhä useammassa maassa on alettu viettää saman tyyppisiä päiviä. Suomessa Luonto-Liiton järjestämää Älä osta mitään -päivää on vietetty vuodesta 1993.

Älä osta mitään -päivä on ajoitettu samalle päivälle kuin Black Friday. Ajoituksella on haluttu kritisoida joulua edeltävää ostohysteriaa. Osassa Euroopan maista Älä osta mitään -päivää tosin vietetään vasta yhtä kalenteripäivää myöhemmin, sillä tuo päivä on todettu näissä maissa perjantaitakin vilkkaammaksi ostospäiväksi.

Black Friday 2020 ja koronavirus

Kukaan ei vielä tiedä, kuinka paljon koronaepidemia tulee vaikuttamaan vuoden 2020 Black Fridayhin, mutta joitakin ennusteita on näkyvillä:

  1. Patoutunutta kysyntää. Esimerkiksi ETLA:n toimitusjohtaja Aki Kangasharju on kommentoinut STT Infon sivuilla tämän vuoden olevan poikkeuksellinen. Kangasharju arvioi, että korona on synnyttänyt patoutunutta kysyntää, kun ei ole voitu kuluttaa esimerkiksi matkoihin. Kuluttajat saattavatkin ostaa Black Fridayna ja joulun alla jopa tavallista enemmän.
  1. Tänä vuonna ostetaan verkosta. Kivijalkakaupoissa asiakkaita on todennäköisesti koronan takia aiempia vuosia vähemmän ja kaupat saattavat myös tietoisesti rajoittaa sitä, kuinka monta asiakasta kauppoihin otetaan kerrallaan. Tämä saattaakin johtaa siihen, että yhä useampi ostaa verkosta.
  1. Kuljetusruuhkia saattaa ilmetä. Kun ihmiset ryntäävät Black Fridayna yhtä aikaa verkkoon ostoksille, voi kuljetus ruuhkautua. Tämä tarkoittaa, että tilattuja paketteja saatetaan tänä vuonna joutua odottamaan aiempaa kauemmin.
  1. Fyysiset lahjat voittavat elämykset. Erilaisten tulevien elämysten, kuten konserttien, tulevaisuus on vielä vaakalaudalla, joten todennäköisesti tänä vuonna annetaan aiempia vuosia enemmän fyysisiä lahjoja. Erityisesti kotiin ja kodin laitteisiin tullaan panostamaan.
  1. Nyt kannattaa suosia kotimaista. Korona on vaikuttanut merkittävästi niin Suomen talouteen kuin kotimaisten yrittäjien arkeenkin. Parasta, mitä kuluttaja nyt voi tehdä, on suosia joululahjoissaan ja Black Fridayn ostoksissa kotimaisia yrityksiä ja tuotteita.